Alakerta |
Kuusamon perusturvassa on myllertänyt muutoksen tuulet ja siellä puhutaan jopa vallankumouksesta. Näin kerrottiin lehdessämme viime viikolla.
Viime vuoden lopulla alkaneen johtajakoulutuksen myötä kuntoutuksen, asumisen ja kotihoidon yksiköissä on myllätty rakenteita ja totuttuja tapoja. Asiakkaan hyvän elämän vallankumouksessa on otettu käyttöön uusia toimintamalleja ja rukattu muun muassa työvuoroja käytäntöön paremmin sopiviksi.
Samassa myllerryksessä on mietitty uusia keinoja asiakkaiden virkistämiseen. Yhtenä aktivointikeinona vanhusten yksikköön ollaan ottamassa kanoja. Kesäkuussa Porkkapirtin sisäpihalle tulee kanala ja siihen terapiakanoja kuopsuttelemaan. Ikäihmiset pääsevät mukaan hoitamaan eläimiä ja siinä samalla he saavat liikettä ja liikuntaa. Kanojen hoitaminen tai pelkkä katselukin motivoi sekä psyykkisesti että fyysisesti.
Ilahduin uutisesta kovasti. Yksinkertaisella keinolla vanhuksen elinympäristöön tuodaan lisää virikkeitä eivätkä kustannuksetkaan liene päätä huimaavat.
Eläinten käytöstä hoitolaitosten asukkaiden virkistämiseen on jo melko laajalti kokemusta. Terapia- ja kaverikoiratoiminta on yleistynyt ja kokemukset siitä ovat hyviä ja pelkästään positiivisia.
Terapiakoiravierailut ovat tuottaneet todella paljon myönteistä palautetta. Koira on ihmisen paras ystävä ja rauhallinen ja ihmisrakas terapiakoira pystyy luomaan ystävällisen kontaktin ilman sanoja – kokemus, jolla ei ole vertaa.
Vanhustenyksiköiden asiakkailla on usein eriasteisia muistiongelmia ja välillä ilmeettömyys ja sanojen unohtelu vaikeuttavat kommunikointia muiden kanssa. Kun koira tai kissa nostetaan syliin, johan alkavat sanat löytyä ja hymy kiipeillä pitkin poskia. Väki virkistyy silminnähden ja yhteinen jutunaihe on valmis.
Kissa tai koira sylissä mieleen palautuvat myös muistot vanhuksen omista lemmikeistä.
Uskonpa, että Porkkatörmän kanat saavat lämpimän vastaanoton, kunhan ne pääsevät uuteen kotiinsa. Juttua niistä varmasti piisaa mummojen ja pappojen kesken ja hoitavia käsiä tietysti.
Helena Matila