Opas Rita Oikarinen viittoi vähän nuhruisen näköistä kerrostaloa kohti: ”Tuossa on räätälinliike. Sieltä voit ostaa mittatilauspuvun sadalla eurolla.” Olimme Kantalahdessa ja yritin painaa liikkeen sijainnin mieleeni. Sata euroa. Se on naurettavan halpa hinta.
Kantalahti on Vienanmeren rannalla sijaitseva Kajaania suurempi kaupunki. Asukkaita on 40 000.
Kantalahdesta on Sallaan kaksi sataa kilometriä asfalttitietä. Tie on osin upouusi ja huonoimmillaankin kelvollinen ajettava. Eksoottista on vain tarkastuspisteiden runsaus. Passit syynättiin raja-aseman jälkeen vielä kahdesti, mikä tuntuu suomalaisittain vainoharhaiselta.
Lapsuudessani Neuvostoliitto oli punaisen hämärän maa. En koskaan tavannut venäläisiä ihmisiä. Pelkäsin ydinsotaa.
Kotona tv-lähetykset kävivät tietyn sekuntivälein hetken lumisateena. Neuvostoliiton tutka-asema, meitä marisevia lapsia valistettiin häiriön syystä.
Sitten tuli Gorbatshov ja uudistukset. Tere perestroika lauloi virolainen punk-yhtye. Berliinin muuri kaatui, Saksa yhdistyi, rautaesirippu valahti alas, Neuvostoliitto romahti, Viro itsenäistyi. Suomen televisiossa näytettiin joulupäivänä 1989 Romanian hirmuhallitsijan Nicolae Ceausescun ja hänen vaimonsa Elenan ruumiit. Saksalainen heviyhtye Scorpions lauloi ”Wind of Change”. Muutoksen tuulet tuntuivat puhaltavan kaiken vanhan pahan pois.
Tapasin elämäni ensimmäiset venäläiset Kuusamossa. Toppatakkiset miehet tulivat isäni pienkonekorjaamolle. He eivät ostaneet mitään, mutta keräsivät muovipussiin värillisiä kelkkaesitteitä.
Kun lukion jälkeen jätin rajakunta Kuusamon, en ollut koskaan käynyt Venäjällä.
Kantalahdessa kävimme pienkoneliikkeessä. Vilkaisin Ski Doon hintalappua: 849 000 ruplaa. Tiskillä myyjä esitteli Kuusamon Uistimen vieheitä – olisin voinut olla kotikaupungissani.
Lounaspaikka oli siisti, ruoka erinomaista ja palvelu sujuvaa.
Neljännesvuosisadassa on tapahtunut valtavasti, mutta arkipäivän suhteita rajaseudun naapureiden kanssa on edelleen kuusamolaisilla niukahkosti. Sääli. En pidä Putinin pullistelusta, mutta se ei estä ystävystymästä venäläisiin. Totesimme yhteisellä illallisella venäläisten kanssa, että pohjoisen ihmiset ovat samankaltaisia molemmin puolin rajaa.
Meillä tahtoo unohtua, että paras rajakauppa on molempia hyödyttävää. Venäläiset toivovat yhtä lailla meidän käyvän ostoksilla heidän liikkeissään.
Ehkä kuusamolaisäijät pian sankoin joukoin kuljeskelevat mittatilauspuvuissa.