Alakerta | Risto Pikkupeura / risto.pikkupeura@koillissanomat.fi
Hieman naureskellen olen jo pitkään epäillyt pääsenkö koskaan eläkkeelle. Koko työssäoloaikani on puhuttu tarpeesta korottaa eläkeikää ja niin sitä on nyt tehtykin. Eläke tuntuu karkaavan koko ajan kauemmaksi.
Eläkejärjestelmä luotiin Suomeen 1860-luvulla virkamiehille. Silloin virkamiehellä oli mahdollisuus päästä eläkkeelle 70-vuotiaana. Vuonna 1826 eläkeikä laski 65 vuoteen ja vuonna 1866 se laski edelleen 63 vuoteen. Siinä se sitten pysyikin aina 1990-luvulle saakka. Nyt se on ollut 63-68 vuotta. Täyden eläkkeen vaatimuksena on 35 vuoden palvelus.
Minä pääsen eläkkeelle näillä näkymin 2027 loppukesästä.
Ei sillä, että eläkkeelle erityisemmin kaipaisin. Päinvastoin tunnen olevani parhaassa työiässäni. Kokemus korvaa sen mitä viisikymppisen fyysinen vajavaisuus tuo puutteita. Kyky ottaa vastaan uusia haasteita on edelleen ilmiömäinen. Toisaalta kaipaan vapautta olla raahautumatta töihin joka arkipäivä. Tuttavapiiristäni moni on paljon lähempänä eläkeikää, siksi sitä tulee itsekin mietittyä.
Monet valittelevat työn muuttuneen niin hektiseksi ja raskaaksi, että jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Yhä useampi haluaa irtioton työstä.
Vaikuttaakin siltä, että eläkeratkaisu on tehty kansakunnan talouden näkökulmasta. Kun pidetään porukka töissä, niin eläkekustannukset ovat pienemmät.
Tähän yhteiskunnan töissäolon yltiöoptimistisuuteen yksilöajattelun eläkepelko kietoutuukin. Juuri kukaan ei usko silppu- ja pätkätöiden aikana olevansa enää töissä yli 60-vuotiaana, viisikymppisilläkin alkaa jo epäilyttää.
Keskimääräinen eläke on nyt miehillä vajaat 1.700 euroa kuukaudessa. Sillä selviää kun talo on maksettu, lisäksi marjastaa ja kalastaa. Se on reilusti alle ns. rätyluvun, 2.600 euron.
Ei Suomi eläkeikäarvonnoissa ole kuitenkaan yksin. Vastaavat korotukset on tehty tai tehdään useimmissa Euroopan maissa.
Toisaalta eläkeiän korotus on aika lohdullista, merkitseehän se samalla sitä, että niin sanottu keski-ikäkin tulee myöhemmin. Olenkin siis nyt vasta työurani kolmannella kvartaalilla.
Risto Pikkupeura
risto.pikkupeura@koillissanomat.fi