Linnut tietävät, mitä tahtovat. Yleisimmät talvilintumme etsivät ruokintapisteen, jossa on tarjolla hyvin energiapitoisia ruokia kuten murskattuja maapähkinöitä tai auringonkukan siemeniä.
Myös talipallot eri muodoissaan ovat monen herkkua. Naruun ripustettu siannahkaviipale rasvakerroksineen on erinomaisen hyvä ruoka monelle linnulle, jos ruokkija onnistuu sellaisen vielä jostain löytämään.
– Kaupan lihatiskiltä voi kysyä. Jos haluaa enemmän lajikirjoa, kannattaa pitää tarjolla erilaisia jyviä. Kotimaiset viljat maistuvat monille lajeille kuten keltasirkuille. Mustarastas yleistyy nopeasti talvilintuna. Se arvostaa hedelmiä, marjoja ja omenaa, BirdLife Suomen tiedottaja ja Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved vinkkaa.
Siemensekoitukset eivät aina toimi ruokkijan toivomalla tavalla. Jotakin tiettyä ruokaa etsivä laji viskaa muut jyvät maahan eikä ruokintapaikalle muodostu lajien kirjoa. Tähän on yksinkertainen ratkaisu. Kun eri ruoat laittaa eri automaattiin, ei synny hävikkiä ja lajien määrä pihalla kasvaa.
Lintulaudan tai ruokinta-automaatin sijoittelussa kannattaa muistaa pari perusperiaatetta. Automaatin lähettyvillä pitäisi olla suojaisaa pusikkoa. Itse automaatti kannattaa kuitenkin sijoittaa niin, että sitä on helppo seurata ikkunasta.
– Näin ihminen voi seurata ruokavieraita automaatilla, mutta linnulla on paikka, jonne siirtyä turvaan ruokailemaan. Ihan ikkunan eteen lintulautaa ei pidä sijoittaa, jotta linnut eivät lentäisi ikkunaan, Södersved sanoo.
Kun märät kelit vuorottelevat pakkasten kanssa, kuten tämän talven alussa, luonnonlintujen lisäravinnon tarve kasvaa. Silloin monen linnun ravinto, selkärangattomat, jäätyvät piiloihinsa niin että linnut eivät ruokaansa enää löydä.
Kun ruokinta on aloitettu, sitä ei yleisen uskomuksen mukaan saisi lopettaa ennen kevättä. Ennen ruokinnan aloittamista kannattaakin miettiä, pystyykö ruokintapaikasta huolehtimaan läpi talven. Kun ruokinta aloitetaan, linnut oppivat paikan. Niiden on vaikea löytää korvaavaa paikkaa kovilla pakkasilla, jos ruokinta tutussa paikassa loppuu. Aivan ehdoton tässäkään ei kuitenkaan tarvitse olla.
– Pitää muistaa terveen järjen käyttö. Jos ruokkii lintuja vaikka tiiviisti rakennetulla asuntoalueella, jossa joka toinen ruokkii lintuja, ei tarvitse potea kovin huonoa omaatuntoa jos ei voi keskeytyksettä jatkaa ruokintaa läpi talven, Södersved rauhoittelee.
Ruoan riittävyydestä voi huolehtia hankkimalla ruokintalaitteen, josta eväs ei heti lopu. Kulutusta kannattaa tarkkailla vaikka hankkisi suuremmankin ruokinta-automaatin. Se, mikä riittää ruokinnan alussa kahdeksi viikoksi, voi kovilla pakkasilla kulua päivässä.
Säiliön koon ohella toinen merkittävä seikka on ruokinta-automaatin malli. Lintu ei saisi päästä automaatin sisään.
– Istumapaikka pitäisi olla ulkopuolella. Jokin sellainen laite, jonka säiliöstä ruoka valuu kulutuksen mukaan, on hyvä. Hygieniasta tulee muutenkin huolehtia, mutta ei siitäkään kannata stressata liikaa. Osa linnuista ruokailee joka tapauksessa maassa, muiden lintujen pudottamien jyvien ja jätösten seassa, Södersved tietää.
Lintulaudan ruokavieraat vaihtuvat talven kuluessa. Kun ruokinta aloitetaan, talitiaiset valtaavat paikan. Joulun aikaan sinitiaiset siirtyvät metsiköistä lintulaudoille suurella joukolla. Keltasirkkujen määrä vaihtelee, mutta yleensä ne ilmestyvät sitten, kun ruoka ehtyy pelloilta.
Joskus linnut myös katoavat yllättäen lintulaudalta. Syynä ei välttämättä ole naapurin tarjoama herkullisempi ruoka.
– Linnut tekevät joskus mystiseltä tuntuvia katoamisia. Ruokalajilla voi olla vaikutusta. Varsinkin kevättalven leudompina ajanjaksoina linnut siirtyvät metsiin kartoittamaan ensi kesän reviiriä. Kun lauha jakso päättyy, ruokintapaikalla käy taas kova kuhina.
Kevään lauhat jaksot ovat merkki myös talviruokkijalle. Ruokinnan lopettaminen kannattaa ennakoida ja antaa automaatin tyhjentyä kevättä kohti kuljettaessa. Ruokinta lopetetaan kokonaan sitten, kun lumi on sulanut eikä säännöllisiä yöpakkasia enää ole.
– Lopettamisenkaan kanssa ei ole niin tarkkaa. Jos lopettaa vähän ajoissa, niin leudompien talvien ansiosta linnut löytävät kyllä ruokaa luonnostakin entistä helpommin, Södersved sanoo.
Kannattaa myös muistaa, että kesäruokintaa ei suositella. Jos lintu kerää kesän appeensa lintulaudalta, jää valkuaisen saanti liian vähäiseksi.
Tästä voi koitua vastaavia ongelmia kuin esimerkiksi niin sanotuilla Mäkkiharakoilla, joiden höyhenpuvun kehitys häiriintyy, kun pääasiallinen ravinnon lähde ovat ihmisten pois heittämät hampurilaissämpylän jämät.