Jos menet metsään nyt, ota rinkka mukaan ja ahda se täyteen männynkäpyjä, sillä saat niistä Kuusamossa euron ja kaksikymmentä senttiä litralta. Kyllä – käpyjä kerätään oikeasti ja niiden sisältämät siemenet ovat tärkeä osa istutusta ja taimenkasvatusta.
Käpyjen kerääminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista puuhaa, sillä pitää tietää miten ja mistä niitä kerätään. Apua ja neuvoa saa, kun kysyy.
Kerääjäksi ryhtyvän kannattaa ottaa ensiksi yhteyttä alueensa metsänhoitoyhdistykseen, joka koordinoi käpyjen vastaanoton lisäksi niiden rekisteröimisen ja jatkokäsittelyyn lähetyksen.
Yhdistys tietää alueelliset keräysrajat, jotka ovat tarkkoja. Kuusamossa alueita on kaksi, pohjoinen ja eteläinen. Rajat ovat tarkkoja siitä syystä, etteivät eri alueille sopeutuneet puut sekoittuisi keskenään.
Mitä kerääjäksi ryhtyvän sitten kannattaisi tietää? Ihmisnäkökulmasta katsoen esiin nousee kolme tärkeää asiaa: luvat, vastuu ja verotus.
Käpyjen keräys ei kuulu jokamiehenoikeuden piiriin ja se vaatii aina maanomistajan luvan. Kuusamon metsähoitoyhdistys koordinoi alueensa käpykeräystä ja hoitaa lupien kyselyt maanomistajilta.
Kerääjällä on itsellään vastuu omista toimistaan, sillä hän ei ole minkäänlaisessa työsuhteessa kävyistä maksun antavaan tahoon eikä täten kuulu työvakuutuksen piiriin. Jos keräysreissulla sattuu jotain, on kerääjä omien vakuutustensa varassa. Tämä kannattaa pitää mielessä kiivetessään tikapuita 4-8 metrin korkeuteen käpysaalis mielessä.
Verotuksen puolella uutiset ovat hyviä, sillä kävyistä saatava raha on verovapaata tuloa, aivan samalla tavalla kuin marjat ja sienet.
Rikastumaan käpyjen keräyksellä ei pääse, ei ainakaan kovin helposti. Kuusamon metsänhoitoyhdistyksellä litrahinta männynkävyistä 1,20 euroa. Se on Eviran metsänviljelyaineiston tarkastaja Harri Leinosen mukaan lähellä koko maan perushintaa.
Koillismaalaisittain Kuusamossa maksetaan hyvin, sillä Taivalkoskella männynkävyistä saa euron litralta.
Kävyt kerätään hakkuilta ja pystypuista. Pihapuista ja peltojen varsilta keräämistä ei suositella. Kävyillä on tarkat kriteerit ja tiukka seula. Mitä tahansa siemenkotaa ei vastaanottoon kannata kuskata.
– Hyvä käpy on tuore eikä se ole saanut avautua yhtään, Leinonen kertoo ja asettaa esimerkkikävyt kämmenelleen.
– Avautuneissa kävyissä ongelmana ovat muun muassa taudit.
Käpy ei saa olla homeessa, likainen tai kastunut. Maahan tippuneita tai lumen päältä löytyneitä käpyjä ei myöskään kannata kerätä, koska ne eivät sovellu jatkokäyttöön mitenkään.
Lämmin kesä oli hyvä käpyjen laadun kannalta, mutta siemenet jäävät käyttämättä hyödyksi jos niitä ei kerätä.
Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Taisto Männikön mukaan viime vuonna vastaanotettujen käpyjen määrä ei ollut suuri. Tämä kielisi siitä, että käpyjen kerääminen ei vaikuta enää kiinnostavan ihmisiä – ei, vaikka niistä maksetaankin.
Tästäkään vuodesta Männikkö ei odota liikoja, sillä laarit ovat vielä melko tyhjinä. Käpyjä on tuotu vastaanottokeskukseen hieman yli 4000 litraa ja 15 000 litran tavoitteeseen pitäisi päästä joulukuun puoliväliin mennessä.
– Se tulee, mikä tulee, Männikkö kertoo ja jatkaa todeten, että nykyinen kävynkeruu on nappikauppaa verrattuna entisiin aikoihin.
– Joskus saatettiin jäädä yöksi metsään niitä kerätessä.
Käpyjen vastaanotto siirtyy Kuusamossa ensi viikon maanantaina Tolpanniemi 69:stä Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen toimistolle osoitteeseen Keskuskuja 1. Käpyjen viimeinen vastaanottopäivä on 17.12.