Käylän yli puoli vuosisataa paikallaan seisseen Kurtin sahan sahalaitteistoa puretaan parasta aikaa venäläisiin kuorma-autoihin, jotka kuljettavat laitteet uudelle omistajalle Venäjälle Vanhan Sallan alueelle.
Entisen sahan pihapiirissä tapahtuu paljon, sillä maa-alueen Kuusamon kaupungilta vuokrannut kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt Oy tekee alueelle kaivostoimintaa tukevaa geologista tutkimusasemaa.
– Yhteensä maata on nyt yrityksen käytössä 4,7 hehtaaria, kertoo Jussi Lähde, joka vastaa Cobalt Latitude 66 Oy:n vastuullisuus- ja viestintäasioista.
Kolme sahan entistä rakennusta on purettu, sillä ne eivät Lähteen mukaan kylminä tiloina sovellu asiantuntijatyöhön.
– Rakennamme parasta aikaa myös poroaitaa yhteistyössä paliskuntien kanssa, jotta porot tottuisivat pysymään pois alueelta.
Jäljelle jääneistä rakennuksista kaavaillaan kairausnäytteiden tutkimustiloja. Tulevaisuudessa alueelle saattaa nousta myös vierailukeskus.
Juomasuolle kobolttikaivosta kehittelevän Latitude 66 Cobaltin hallituksen uusi puheenjohtaja Jeffrey Fosters kertoo kaivossuunnitelmien olevan vielä alkutekijöissään.
– Olemme vasta erittäin alussa ja olemme todella varovaisia, miten teemme asioita. Juttelemme ihmisten kanssa ja kuuntelemme heidän huoliaan, Fosters kertoo yrityksen lähestymistavasta.
Fosters korostaa avoimuutta yrityksen ja yhteisön välillä. Latitude 66 Cobalt onkin lähettänyt vastikään oman tiedotejulkaisunsa, yhteensä 480 kappaletta, jokaiseen käyläläiseen postilaatikkoon. Julkaisussa yritys kertoo Kuusamon liuskealueesta, tekemästään tutkimustyöstä sekä omista testituloksistaan liittyen nykyiseen avolouhokseen.
– Haluamme keskustella yhteisön kanssa ja olla osa sitä, Fosters kertoo.
Tällä hetkellä yritys odottaa pääsevänsä tekemään metallurgisia tutkimuksia omien koeporaustensa materiaalista.
– Teimme joitain porauksia muutama kuukausi sitten ja siitä materiaalista valitsemme tutkittavat näytteet.
Näytteitä on paljon, noin sata kiloa. Niiden tutkiminen vie aikaa ja tuloksia näytteistä voi odottaa huhtikuussa.
Latitude 66 Cobaltilla on käytössään kaikki Juomasuolla aikaisempien yritysten, Outokummun ja Dragon Miningin, sydännäytteet. Niitä on yhteensä 68 000 metriä, eli 68 kilometriä, ja ne ovat varastoituna Outokummulla ja Lopella. Yrityksen tavoitteena on siirtää kaikki näytteet jollain aikavälillä Käylään nousevalle tutkimusasemalle, jossa ne olisivat tutkijoiden käytettävänä paikan päällä.
– Meillä on kaikki tämä tieto käsissämme, joten se vähentää koekairausten määrää meidän osalta, Hoyer kertoo.
Mahdollinen tuleva kobolttikaivos ei tulisi Fostersin mukaan nykyvisioissa olemaan avolouhos, vaan maanalainen kaivos. Fostersin mukaan helpoin ratkaisu olisi tehdä avolouhos, mutta sen ongelmina ovat valtavat jätemäärät, joista muodostuisi juuri korkeita jätekasoja. Latitude 66 Cobalt ei tällaiseen halua lähteä. Yrityksen periaatteena on ottaa maan alta materiaalia, prosessoida siitä tarvittava malmi ja viedä jäljelle jäävä aines takaisin maan alle käytettäväksi sidosaineena kaivoksen rakenteissa. Tarkoituksena on pienentää kaivoksen ympäristöjalanjälkeä.
– Emme rakenna isoja kasoja aineesta, jota emme käytä, Hoyer selventää.
– En osaa kertoa tarkkoja lukuja materiaalista, mutta suurin osa siitä menee takaisin maan alle, Fosters kertoo.
Fostersin mukaan kaivostoiminta on herättänyt yhteisössä paljon kysymyksiä ja se on hänen mielestään hyvä asia.
– Mielestäni on hienoa, että ihmisillä on huolia ja he kertovat niistä. Meidän tarkoituksena on vastata niihin kysymyksiin parhaamme mukaan.
Fosters toteaa, että Latitude 66 Cobalt haluaa olla mahdollisimman avoin toiminnastaan ympäröivälle yhteisölle.
– Jos meillä on tietoa, mikä saattaa kiinnostaa ihmisiä, pyrimme saattamaan sen näkyville.
Keskustelua on herättänyt esimerkiksi mahdollisen kaivostoiminnan laajuus. Fosters kertoo, että Juomasuon tapauksessa kobolttiesiintymän koko on sangen pieni, mutta siinä on paljon potentiaalia yritykselle.
– Maanalaisen kaivoksen tapauksessa täältä louhittaisiin 360 000 tonnia vuodessa.
Thomas Hoyerin mukaan se on vähän verrattuna maailmalla oleviin kaivoksiin, joista louhitaan miljoonia tonneja vuodessa.
Uraanin esiintyminen kaivostoiminnassa on herättänyt paljon keskustelua Juomasuon osalta. Yrityksen tekemissä mittauksissa näytteiden uraanipitoisuudet ovat vähäisiä. Samaan tulokseen on tullut lausunnon asiasta antanut Geologian tutkimuskeskus (GTK).
Uraanin pääsystä luontoon kaivostoiminnan seurauksena Fosters ei ole huolissaan, sillä hänen mukaansa näytteissä oleva uraanipitoisuus on hyvin lähellä graniittikiven normaalia pitoisuutta. Lisäksi käytetty maa-aines viedään maanalaisen kaivoksen tapauksessa takaisin maan sisälle.
Uraania Latitude 66 Cobalt ei näe kaupallisena mahdollisuutena millään tavalla.
– Ei ole realistista mahdollisuutta, että tuollaisilla pitoisuuksilla olisi kaupallista arvoa edes tuotannon sivutuotteena, Thomas Hoyer tarkentaa.
Lähitulevaisuus tulee Fostersin mukaan sisältämään paljon tutkimusta ja selvitystyötä liittyen kaivokseen, ympäristöön ja yleiseen kannattavuuteen. Tammikuussa yritys keskittyy geofyysisiin tutkimuksiin, joissa kallioperää tutkitaan elektromagneettisesti pinnalta käsin sähkövirtaa käyttäen. Huhtikuuhun mennessä Latitude aikoo porata neljästä kuuteen koekairausta. Ympäristövaikutusten tutkimukset ja arviointi kaivostoiminnan osalta kestävät Fostersin mukaan ainakin kaksi vuotta.