Kolumni

Käylän uraa­ni­ki­vi voi huo­let­ta sä­teil­lä kir­ja­hyl­lys­sä

Nousiko verenpaineesi kun luit yllä olevan otsikon? Aivan. Uraani herättää suuria tunteita.

Tätä kirjoittaessa ei ole tiedossa, miten Käylän kulta-uraani -iltamat sujuivat. Kaivosyhtiö piti eilen illalla tiedotustilaisuuden liittyen Juomasuon kairauksiin.

Jokunen vuosi sitten olin itsekin uraanikivien jäljillä Käylän Juomasuolla. Alueesta liikkui hurjia huhuja, koska harrastajatason säteilymittareilla kivistä oli mitattu ”kovia” lukemia.

Mieleeni on syöpynyt se dramaattinen tunnelma, kun Oulangan tutkimusaseman kenttämestari Markku Rontti laski virallisen säteilymittarin mustanpuhuvan kiven päälle porukan katsellessa. Mittari piipitti kuin hengenhädässä.

Hetken hiljaisuuden jälkeen aloimme höpöttää yhteen ääneen niin kuin säikähtäneet tekevät. Ihmiset ovat keränneet kultakaivoskiviä kirjahyllyihinsä ja kiukaisiinsa. Ovatko ne vaarallisia? Kallioissa näkyi nuorison tekemiä spraymaalauksia. Pitäisikö alue aidata niin, ettei sinne ole ulkopuolisilla asiaa? Koekaivoksen jäljiltä syntyneessä lammessa uiskentelee siikoja. Ovatko ne säteilyn vuoksi syömäkelvottomia? Käylän lapset käyvät louhoslammella uimassa!

Automatkalla Käylästä Kuusamoon järkiparka askarteli säteilyn parissa. Mittari piipitti 17,3 mikrosievertin lukemaa. Normaali ilmasta tuleva taustasäteily on 0,05-0,3 mittayksikköä tunnissa. Kivi siis säteili vähintään 60-kertaisesti taustasäteilyn verran, laskeskelin. Tuntui se järkyttävän suurelta luvulta.

Moni mahtava jymyjuttu on kaatunut faktojen tarkistamiseen. Niin kävi tälläkin kertaa. Soitto säteilyturvakeskukseen kutisti asian mittasuhteisiinsa.

Tutkija kertoi, että jokainen suomalainen saa vuodessa noin 4 000 mikrosieverttiä taustasäteilyä vuodessa. Ohjeiden mukaan ihminen ei saisi altistua kerralla yli 1 000 yksikön säteilyannokselle. Sellaisen saa jos istuu Juomansuon kiven päällä 58 tuntia yhtäjaksoisesti. Turvallisuusrajan saa jakolaskusta 1 000/17,3. Esimerkiksi röntgenkuvauksesta ihminen saa 100 mikrosieverttiä säteilyä. Juomasuon kivellä istuva saa siis noin kuudessa tunnissa röntgenkuvan verran säteilyä takamuksiinsa.

Olennaista on, että säteily vaimenee todella nopeasti, kun välimatka kohteeseen kasvaa. Metrin päässä kivestä lukema on lähes normaali, tutkija arvioi ja vahvisti Juomansuon mittauksissa tekemämme havainnot. Ilmasta suorittamamme mittaukset jäivät alle yhden mittayksikön.

Tutkija kertoi, että tämän vuoksi uraanikiviä voi huoletta pitää omassa kirjahyllyssään, eikä retkeilyä kaivoksella ole mitään syytä välttää.

Tarinan opetus on vanha ja yksinkertainen: kannattaa tutkia ennen hutkimista. Kulta(uraani)kaivos Rukan tai Kitkan maisemissa ei todennäköisesti ole hyvä idea, useasta eri syystä. Eri näkemykset asiasta kannattaa silti kuulla ennen kuin naulii oman kantansa lukkoon.