Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Tässä taannoin Turpeisen Vesa, Taivalkosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja, julisti minulle tietävänsä, miten kunnan rahat riittävät ihan varmasti joka vuosi. Ei tarvitse ottaa velkaa, eivätkä menot ylitä tuloja. Saattaapa jokunen euro jäädä sukan varteen.
Vesan ilme oli velmunlainen, mutta mies vakuutti olevansa tosissaan. Mieti nyt, hän kehotti.
Pää raksutti tyhjää. Päivästä toiseen uutiset julistavat kuntien kireää taloutta, velkaantumista ja yhä synkkeneviä näkymiä. Tokko Taivalkosken kunnantalon kellarista rahasampoa löytyy, tuumin. Rahan neitseelliseen lisääntymiseen ilman työntekoa en ole oppinut uskomaan.
Lopulta oli pakko antaa periksi. Tunnustin tietämättömyyteni ja Vesa päästi minut pälkähästä. Hänen ideansa on yksinkertainen: kahlataan kunnan talousarvioita tarpeeksi monta vuotta taaksepäin. Budjetit ohenevat ohenemistaan, kunnes joku vuosi tulee vastaan tilinpäätös, jossa kunnalla oli niin vähän tehtäviä, että niiden tekemiseen verovarat jälleen riittävät.
Kuusamon kaupunginvaltuutetut pähkäilevät parhaillaan isoja asioita. Mitä kaupunki voi tehdä, että Kuusamo on elinvoimainen vuonna 2021, kahden valtuustokauden päästä. Millaista elinkeinopolitiikkaa tehdään, millä keinoin kaupungin talous pidetään tasapainossa, miten palvelut tuotetaan ja mitä palveluja kuntalaisille tarjotaan?
Taustalla ovat synkät, mutta toivottavasti toimiin piiskaavat ennusteet. Jos mitään ei tehdä, kaupungin talous ajautuu katastrofiin. Palveluiden tarve, lue rahantarve, kasvaa paljon nopeammin kuin kaupungin tulot. Syy on yksinkertainen: väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee.
Kuusamo kuuluu silti Pohjois-Suomen valopilkkuihin. Rukan vetämän matkailun ja perheyrittäjyyteen nojaavan yritystoiminnan ansiosta Kuusamo on pystynyt pitämään nenänsä pinnan yläpuolella.
Esimerkiksi sallalaisista neljä asukasta kymmenestä on eläkeläisiä. Kuusamo on samassa tilanteessa vuonna 2030, jos mitään ei tehdä. Ja nyt tullaan tärkeään asiaan. Ennusteet ovat vain laskelmia, joiden toteutumiseen me kuusamolaiset voimme vaikuttaa. Asiat voivat mennä ennakoitua paremmin tai huonommin riippuen tekemistämme valinnoista.
Koillismaalla ja koko Suomessa joudutaan käymään laaja keskustelu, mitä on hyvinvointi ja miten se rahoitetaan. Suomi pitää keksiä uudestaan.
Turpeisen Vesan velmunsanoissa saattoi piillä iso viisaus. Joudumme luopumaan ehkä paljostakin, että pystymme hoitamaan tärkeimmän – oikeasti apua tarvitsevat ihmiset.
Petri Karjalainen