Keramiikan polttoon rakennetun puu-uunin edessä hikoileva eteläkorealainen Se Wan Kim, posiolaisittain Seppo, laittaa lisää puuta pesään. Mies vastaa Posion Kirintövaarassa jo 10. kerran järjestettävässä kansainvälisessä keramiikkasymposiumissa puu-uunin toiminnasta. Symposiumin teemana on puu-uunipoltto.
Yli tuhanteen lämpöasteeseen nousevassa puu-uunissa saa pinnoitteen sinne viime viikonloppuna asetetut, symposiumissa valmistetut pari sataa keramiikkaesinettä. Ne otetaan sieltä ulos ensi viikonloppuna.
– 52 tuntia tätä on jo lämmitetty. (maanantaina 7.5. klo 17.30) Puita on poltettu jo 20 kuutiota, Se Wan Kim naurahtaa ja pyyhkii hikeä otsalta, ja työntää lisää puuta kuumaan pätsiin.
– Lämpötila uunissa on kohonnut jo 1280 asteeseen.
Toimittajasta äkkiseltään tuntuu siltä, että puu-uunin luukkuun työnnetään koivuja, nehän on kotitalouksissa havaittu lämpöarvoltaan hyviksi polttopuiksi.
– Ei, ei, sinne ei laiteta koivua. Puun pitää olla mäntyä. Mänty palaa melkein kaikki siellä, ja muodostaa polttoprosessin, joka tekee hienon pinnoitteen keramiikkaesineille, Kim selvittää.
– Puuta polttaessa siitä tulee tuhkaa. Lentotuhkassa on alkaaleja, joka reagoi savessa olevan kvartsin kanssa, ja muodostaa itsessään lasitteen. Siis tuhka lasittaa esineet.
Puu-uunissa tulen ja tuhkan yhdistelmä tekee esineestä hyvin monivivahteisen. Lopputulos voi olla ammattikeraamikollekin yllätys.
Se Wan Kim kertoo todella viihtyvänsä Posiolla. Kaunis ja rauhallinen ympäristö kiehtoo itämaan miestä.
– Täällä on mukavaa porukkaa. Ja ruoka on maukasta, eniten tykkään muikkuaterioista, mies tuumaa.
Jo yli tuhat vuotta sitten Kauko-Idässä keramiikan poltossa käytetyt puu-uunit, tai yhden sellaisen rakennutti kaksi vuotta sitten matkailuyrittäjä Reijo Lantto omistamaansa Arktiseen Keramiikkakeskukseen Posion Kirintövaaraan. Puu-uunin nimeksi tuli Helvi Lanton ehdottama Arctic Fire, Arktinen Tuli, Pohjoinen Tuli.
– Tämä sama mies, Se Wan Kim oli sitä rakentamassa meille.
Uuni jouduttiin tosin viime kesänä korjaamaan, kun se osittain romahti ensipoltossa kesän 2016 symposiumissa.
– Siinä kävi niin, että uunin pohjaksi rakennettu sementtilattia ei ollut aivan kokonaan kuivunut, vaan se niin sanotusti poksahti halki, ja uunin etuosa romahti, Lantto kertoo.
– Se Wan Kim myös korjasi uunin. Nyt uuni toimii moitteettomasti, Lantto kiittelee.
Se Wan Kim ja muut symposiumiin osallistuvat taiteilijat jännittävät ensi viikonloppua. Jo ehkä lauantai-iltana tai viimeistään sunnuntaiaamuna uuni avataan ja esineitä aletaan ottamaan pois uunista. Esineistä koottu näyttely avataan maanantaina 14. toukokuuta Kirikeskuksen keramiikkamuseoon.
Posion symposiumin takana ahkeroi Posiolle pysyvästi puolikymmentä vuotta sitten asumaan muuttanut professori Suku Park. Hänen johdollaan on saatu jälleen pystyyn hieno keramiikkasymposium. Siihen osallistuu tällä kertaa kymmenen taiteilijaa seitsemästä eri maasta.
Pikkuinen, vain 3500 asukkaan Posio on saaanut upean porukan maailmalta. Tällä kertaa mukana ovat: Naoki Maeda Japanista, Yongxing Huan Kiinasta, Yuzhen Liu Kiinasta, Po-Han Chen Taiwanista, Meng Che Wu Taiwanista, Eusun Pak Koreasta, Aya Murata Japanista, Cesar Forero Kanadasta, Lise Gambelli Ranskasta ja Teja Hlacer Sloveniasta.
Puu-uunin toiminnasta puolestaan siis vastaa Se Wan Kim. Lisäksi mukana on eteläkorealainen kokki Young Min Park. Hän puolestaan loihtii posiolaisista, ja mukana tuomistaan korealaisista elintarvikkeiden raaka-aineista ruokaa taiteilijaväelle, ja myös posiolaisille maisteltavaksi.
Keramiikkasymposiumin valokuvaajaksi ja dokumentoijaksi on palkattu Marja Hannula. Hän on freelance-toimittaja, ja tuli Posiolle asuinpaikastaan Pyhätunturilta.
