Silmälasimuoti on jännä asia. Retromallit ovat olleet muodissa jo jonkun aikaa. Tai ainakin luulen niin, sillä niitä olen nuorilla nähnyt varsin paljon. Tällä hetkellä tosin huomio on enemmänkin aurinkolaseissa, mutta samat lainalaisuudet näyttävät koskettavan niitäkin.
Mikäs siinä, jos siitä tykkää. Mutta kannattaa harkita kuitenkin kahdesti, sillä kaikille nuo ikkunaruudut eivät sovi.
Tiedän kyllä, miten vaikeaa on löytää sopivat lasit. Mutta ei sitä ole aina pakko mennä massan mukana.
Toinen minua suuresti ihmetyttävä asia on imagolasti. Puhun siis niistä laseista, joissa ei ole lainkaan voimakkuuksia.
Kaipa sen voi (taas) laittaa muodin piikkiin. On tärkeää edes näyttää fiksulta. Mutta sitähän sanotaan, että muoti on niille, joilla ei ole omaa tyylitajua.
Olen muuten entinen rillipää, nelisilmä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mutta puoleen vuoteen en ole laseja pitänyt.
En ole tosin missään fiinissä laserleikkauksessa käynyt. Ehei, minun silmäni osasivat korjata itse omat virheensä.
Tammikuussa sain kuulla erinäisten mutkien jälkeen, ettei minulla tarvitse enää pitää silmälaseja. Laseja olin pitänyt lähemmäs 8 vuotta, joten muutos oli mullistava. Parin viikon sisällä kävin kahdella optikolla ja kerran silmälääkärissä.
Valelikinäkö, siksi se lääkäri kutsui näköni ihmeparantumista. Huvittavaa silmälääkärin tapaamisessa oli se, ettei silmänpohjan tutkimiseen käytettäviä pupilleja laajentavia silmätippoja tarvittu. Kuulemma silmäni olivat sen verran luotettavat.
Niin. Äskenhän sain kuulla, että silmäni ovat luulleet olevansa likinäköiset jo jokusen vuoden.
Kuulemma se valelikinäkö on verrattain yleistä nuorten aikuisten parissa. Kun kauas katsomaan tarkoitettu silmä pakotetaan tuijottamaan lähelle, eihän siitä muuta kuin ongelmia tule. Silmälääkärini mukaan silmässä oli jokin jumi päällä. Jostain syystä se sitten helpotti joulun aikoihin.
Syytä en ole silmiltäni saanut, taisivat vain kyllästyä leikkimään. Tai sitten niillä oli omat kieroutuneet uudenvuoden lupaukset.
En minä ole täysin laseista luopunut. Lasit vielä löytyvät, mutta voimakkuutta on sen verran vähän, etten pidä niitä muulloin kuin väsyneenä. Mutta fiksulta sentään näytän ne päässä.