Olen pitkin kesää raatauttanut yhtä jos toistakin matkailijaa. Turisti olen itsekin. Olen aina kysynyt, mikä vetää Kuusamoon, ja vastaus on ollut joka kerta sama. Luonto.
Kuusamon kesäturismi elää ihmisistä, jotka haluavat nauttia elämyksistä luonnosta, ja ennen kaikkea sen tarjoamasta rauhasta. Toisaalta koko Koillismaan alueella on ollut hurjan monta kesätapahtumaa, joihin kaikkiin ei ole tuntunut riittävän kävijöitä.
Paikkakunnalla olisikin syytä pohtia hyvin tarkoin mihin suuntaan kesämatkailua kehitetään. Oma näppituntumani on, että monelle turistille vähemmän saattaakin olla enemmän. Kehitys on pahimmillaan kirosana, ja välillä eteenpäin mennäänkin jarrua painamalla.
Hyvä esimerkki on Petäjäkankaalle rakentuva golfkenttä, josta kommentteja on kuulunut puolesta ja vastaan. Joidenkin mielestä on ehdottoman hyvä juttu, että keskustan läheisyyteen tulee kolopalloviheriö. Kriittiset kielet taas ajattelevat kentän pilaavan hienot retkeilymaisemat.
Kaikkein pahimmat änkyrät olivat varmasti tuominneet hankkeen kannattamattomana jo ennen kuin edes kuokka oli kerennyt kenttätyömaahan iskeytyä.
Tulevina vuosina nähdään, mihin suuntaan golfpallo pyörähtää, ja saadaanko sen avulla matkailuun lisää virtaa, vai mennäänkö pahasti yli parin. Meikäläiselle golf ei ainakaan sovellu, koska temperamenttini ei salli etiketin vaatimaa voimasanojen säästelyä hutilyöntien jälkeen.
Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus kartoittavat molemmat paraikaa Kuusamon virkistysalueiden ja metsien käyttöä. Tuloksia kannattaa odottaa mielenkiinnolla.
Virkistysalueissa ja niiden käytössä on nimittäin tarkastamisen varaa ja paljonkin. Esimerkkinä on kalastus, jonka paine kasaantuu samalle alueelle kolmelle suurjoelle.
Kova kalastuspaine on saanut aikaan sen, että saalista saa yhä harvempi. Tämä taas saa aikaan sen, että harvempi jaksaa edes lähteä yrittämään.
Samaan aikaan esimerkiksi Etelä-Kuusamo on täynnä vesistöjä, joissa saa pyöriä rauhassa yksinään. Paikalliset kalastajat nauravat partaansa, kun hölmöläiset sotkevat siimoja ”ottipaikoilla.”
Suurjoen arvokalan metsästyksen sijaan tavallinen tumpelo, kuten minä, voi hyvinkin tyytyä vähempiarvoisenkin kalan narraamiseen. Olen löytänyt aivan mainioita rauhallisia kalapaikkoja, mutta täytyy sanoa, ettei kukaan ole kauheasti tullut neuvomaan. Tätäkin markkinarakoa kannattaa miettiä.