Tulevan kesän kesätyöpaikkojen haku käy nyt kiivaimmillaan. Tunnelma kesätyörekrytoinneista on, että ensi kesänä työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin pitkään aikaan. Yleisvire on hyvin positiivinen ja yritykset palkkaavat paljon nuoria työntekijöitä.
Kuusamossa kaupunki tukee koululaisten kesätöitä 22 000 eurolla ja noin 210 nuorta saa töitä tuen kautta. Tutustu työelämään ja tienaa -mallin avulla yritykset ja yhdistyksen palkkaavat 16-18-vuotiaita opiskelijoita kahden viikon mittaiseen kesäharjoitteluun, jonka kokonaispalkka on vähintään 260 euroa ja työaika 35 tuntia viikossa. Kaupunki korvaa palkasta työnantajalle sata euroa. Lisäksi vanhemmille opiskelijoille on oma tukensa.
Olisi tärkeää, että kaupungin tukemia kesätyöpaikkoja hakiessaan kaikki nuoret olisivat aidosti samalla viivalla. Näin ei ainakaan Kuusamossa taida asian laita olla. Käsitykseni mukaan kahden viikon kesäharjoittelulla on tarkoitus tutustuttaa nuoria työelämään, sääntöihin ja siellä toimimiseen. Kahden viikon jakson aikana itse työn totinen tekeminen ja siinä kehittyminen tuskin ovat pääasiana. Kahden viikon jaksolla tuskin on suurta merkitystä yrityksen liiketoiminnallekaan ja harvalla 16-18-vuotiaalla on kesätyöhön liittyvää yrityskohtaista spesifiä osaamista. Siksi on ihan sama, keitä nuoria työelämään on tutustumassa. Pääasia, että ovat nuoria ja saavat kontaktin työelämään.
Omien menneiden vuosien kokemusten ja kuultujen kommenttien perusteella joistakin kuusamolaisista yrityksistä on lähes turha hakea näitä kahden viikon kesätöitä, jos omat vanhemmat tai lähisukulaiset eivät työskentele yrityksessä. Nuorelle työnhakijalle ensimmäinen kokemus työnhausta on ikävä, jos kesätyöhön valitaan vain vakituisten työntekijöiden jälkikasvua. Niin asia ei saisi olla, vaikka varsinkin Kuusamossa omat piirinsä ovatkin.
Jos kesätyö on kaupungin tukemaa ja osaksi palkkaamaa, olisi reilua ja oikeudenmukaista, että kaupungin tukemat kesätyöpaikat arvottaisiin myös Kuusamossa. Niin tehdään monissa muissakin kaupungeissa. Se toisi vaihtuvuutta kesätyön saajiin. Hyvä työntekijä saisi näyttää ahkeruuttaan ja motivaatiotaan ja luoda itselleen työllistymismahdollisuuksia myös tuleviksi kesiksi.
Kesätyöpaikkojen arvonta kohtelisi nuoria tasa-arvoisesti ja kaikilla olisi mahdollisuus päästä työhön riippumatta suhteistaan ja perhetaustastaan. Arpominen ei sulkisi pois kesätöistä jo osaavia ja aikaisemmin yrityksissä työskennelleitä nuoria. Jos he ovat yritykselle arvokkaita työntekijöitä, ne tulevat kyllä palkatuiksi kesätyöhön ilman tukiakin.