Kolumni

Kes­kit­ty­mis­häi­riöi­tä

Alakerta | Jaana Kangas / jaana.kangas@koillissanomat.fi

Kun aloitin koulun, pyysin jatkuvasti opettajaamme julistamaan luokkaan hiljaisuus ja vaellus -kilpailun, sillä en pystynyt keskittymään tehtäviin poikien hälistessä ympärillä. Lukemaan opittuani aloin ahmia kirjoja sellaisella vauhdilla, ettei niitä ehtinyt kirjastosta samaa tahtia kantaa.

Samaa vauhtia lukuinnostukseni kanssa keskittymiskykyni parani. Enää ympäröivät äänet eivät häirinneet samalla tavalla. Varsinkin uppoutuessani kirjoihin koko muu maailma lakkasi olemasta, enkä kuullut saati nähnyt mitä ympärilläni tapahtui.

Siitä keskittymiskyvystä on enää vain rippeet jäljellä. Lukemisen jäätyä vähemmälle olen jälleen samassa pisteessä kuin ekaluokkalaisena.

Lukeminen vähentyi lukioikäisenä monesta syystä. Koulu ja urheiluharrastus veivät enemmän aikaa, elokuvien ja tv-sarjojen katseleminen lisääntyi ja illat viihdyin internetissä kavereiden kanssa keskustellen.

Vaikka edelleen pystyn uppoutumaan hyvän kirjan maailmaan ja unohtamaan hetkeksi todellisuuden, olen huomannut ajatusten lähtevän helposti harhailemaan. Saman kappaleen joutuu lukemaan toiseen kertaan, kun ensimmäisellä lukukerralla ei jäänyt mitään mieleen.

Keskittyminen herpaantuu erilaisiin ärsykkeisiin myös töissä. Sosiaalista mediaa, uutissivuja ja puhelinta täytyy vilkuilla vähän väliä, vaikka eihän niissä kovin usein mitään uutta ole tapahtunut. Ainaisesta jan hermolla ja tavoitettavissa olemisesta on tullut eräänlainen hyve nyky-yhteiskunnassa.

Edes tämän alakerran kirjoittaminen ei onnistunut ilman, että olisin välillä selannut uutissivuja ja Facebookia, linkannut paria linkkiä ja vaihtanut muutaman sanan Facebookin chatissä.

Hektinen, elämä, joka puolelta tulevat ärsykkeet ja informaatiotulva eivät pelkästään heikennä keskittymiskykyä vaan myös muistia. Moderni teknologia on osaltaan luonut sellaisen harhakuvan, ettei mitään tarvitsekaan muistaa. Asiathan voi kätevästi aina tarkistaa googlettamalla.

Edellisellä aukeamalla opettajat kertovat, kuinka oppilaiden keskittymiskyky on heikentynyt. En usko, että keskittymisvaikeudet ovat pelkästään peruskoululaisten ongelma. Se vaivaa todennäköisesti paljon suurempaa kansanosaa.

Jaana Kangas

”Uppoutuessani kirjoihin koko muu maailma lakkasi olemasta, enkä kuullut saati nähnyt mitä ympärilläni tapahtui.