”Kes­kus­ta ei saavuta sitä, mitä se on ta­voi­tel­lut” – Maa­kun­ta­mal­li kes­kit­tää vallan suuriin kau­pun­kei­hin, sanoo kan­san­edus­ta­ja Keränen Tai­val­kos­kel­ta

Niilo Keränen kertoo kaipaavansa maakuntavaltuutetuiksi sellaisia syrjäseutujen ihmisiä, jotka uskaltavat avata suunsa. Joomiehistä ei ole apua.

Kuva: Mikko halvari

Eduskunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa istuva Niilo Keränen, (kesk.) nostaa esiin eteläisen Suomen mediassa pyörivän arvion, että keskustan tavoite on rakentaa maakuntahallinto suurten kaupunkien valtaa vastaan. Keränen on toiminut Kuusamon ylilääkärinä.

– Puhutaan, että keskusta haluaa vallan kaupungeilta maakunnille.

– Tässähän käy ihan päinvastoin. Kaupungeillehan se valta menee tässä systeemissä, koska Oulussa on tämänkin maakunnan asukkaista puolet.

Keränen ei luota siihen, että suurista kaupungeista valittavat maakuntavaltuutetut ajaisivat välttämättä maakuntien syrjäseutujen asiaa.

Keräsen mukaan suurten kaupunkien valtaa tasapainottamaan tulisi säätää jonkinlainen pakko ottaa huomioon myös syrjäseudut sosiaalihuollon ja terveydenhoidon järjestämisessä. Näin esimerkiksi matkat vuodeosastoille eivät kasvaisi liian pitkiksi.

Väitteet, että tämä on keskustan ikiaikainen tavoite – tämä maakuntahallinto – eivät pidä paikkaansa?

– Kyllähän se tietysti on ollut keskustan tavoitteena aina, mutta tämä maailma on kehittynyt siitä, kun keskusta on tämän tavoitteen ottanut. Keskusta ei saavuta tällä sitä, mitä se on tavoitellut, Keränen sanoo.

– Se vie päätösvallan maakuntien keskuksiin – elleivät ihmiset siellä ole niin viisaita, että eivät ole maakuntiensa siltarumpupoliitikkoja, vaan ovat koko maakunnan asialla, niin kuin kansanedustajien pitäisi olla koko Suomen asialla.

– Minä sanoin aikoinaan, että en ole mikään siltarumpupoliitikko, niin en sitten päässyt eduskuntaan. Olisi pitänyt olla, Keränen toteaa.

Mitä ne Oulun äänestäjät sanoo, jos siellä ajetaan maakunnan asiaa?

– Ei siitä pääse mihinkään, että valta keskittyy maakuntiin, maakuntien keskuksiin. Siitä pitäisi saada jonkinmoinen säännös lakiin.

– Olen tästä (ministeri Anu) Vehviläisen kanssa keskustellut. Mutta en tiedä miten se on mahdollista kirjoittaa. Jos vähemmistölle turvataan enemmän ääniä kuin enemmistölle, niin sehän ei ole enää demokratiaa.

Kerästä arveluttaa myös henkilökohtaisen budjetin käyttö valinnanvapausesityksessä.

– Se on niin monimutkainen asia, että pystytäänkö siitä tekemään oikeudenmukaista? Minä pikkuisen rajoittaisin sen käyttöä. Tekisin siitä tarkempia säännöksiä, että millä perusteella sen suuruus ja sen voimassaoloaika määritellään.

Keränen kertoo, että vanhusten ja vammaisten osalle suunnitellun henkilökohtaisen budjetin pitäisi kattaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Jos maakunta haluaa säästää, se tekee mahdollisimman niukan budjetin, jolloin asianomaisen tarpeelliset palvelut eivät tule hoidetuksi kunnolla.

Eikö tämä ole perustuslain kannalta ongelma?

– Se on juuri näin, että sen takia siitä pitäisi saada tarkemmat säännökset.

Parannusta nykytilanteeseen on Keräsen mukaan luvassa, sikäli kun maakunta määrää riittävän suuren henkilökohtaisen budjetin.

– Tämä korjaa sen, että vammaiset joutuvat vaihtamaan asuinpaikkojaan jopa kahden vuoden välein kilpailutusten takia. Maakunta voi, esimerkiksi vammaisen osalta, tehdä päätöksen, että hän saa elää tässä asunnossa, ja raha on tämä ja tämä.

Toisaalta on juuri maakunnan tehtävänä on hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua hallituksen asettamalla kolmella miljardilla eurolla vuodessa.

Entä lääkkeet?

– Tällä hetkellä ei vielä ole ratkaisua siitä tulevatko lääkkeet maakuntien vai Kelan korvattavaksi. Sen (henkilökohtaisen budjetin) pitää sisältää kaiken, periaatteessa.

Jos tulee leikkaus- tai syöpähoito?

– Sitten siitä tuleekin se, mitä semmoisessa tilanteessa tehdään. En ole tätä vielä uudesta paketista lukenut, mutta minusta siellä on vielä aika paljon auki.

Kokonaisuutena Keränen puolustaa sote-pakettia sillä, että hoitoketjujen pitäisi lyhentyä. Tässä hän painottaa tietojärjestelmien kanssa onnistumista tiedon ja rahan kulun helpottamiseksi. Lisäksi Keränen pitää tärkeänä, etteivät suuret yhtiöt vie suomalaisia rahoja veroparatiiseihin.

– Se valinnanvapauden keskeinen idea on siinä, että hoitoonpääsyn pitäisi tehostua.

– Se on taatusti tehokkaampaa kuin se, että tauti päästettäisiin pitkälle tai sosiaalipuolella lapsen huostaanotto kestäisi liian pitkään.

– Maakunnissahan tehdään päätökset, että parantaako syrjäseuduilla valinnanvapaus mitään, Keränen sanoo.