Kuusamon keskustan kunnallisjärjestön väki kokoontuu sunnuntaina kello 14 mielenkiintoiseen kokoukseen. Edessä on tiukkaa vääntöä ja myös äänestyksiä siitä, ketkä istuvat kuusamolaisen kunnallispolitiikan johtavilla paikoilla kesäkuun 5. päivän valtuuston järjestäytymiskokouksesta lähtien.
Olemassa on ei-julkinen esitys nimistä noille johtopaikoille. Jo nyt tiedetään, se että kaikki eivät ole esityksiin tyytyväisiä. Esimerkiksi nykyisen kaupunginhallituksen jäsen Elina Kemppainen avautui aiemmin asiasta Facebook-sivullaan. Hänen mielestään vaalitulosta ei ole huomioitu esityksessä.
Kemppainen sai kuusamolaisilta 224 äänen mandaatin. Enemmän ääniä keskustalaisista sai vain nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hänninen, 244.
Kemppainen on ilmoittanut tavoitteekseen kaupunginvaltuuston puheenjohtajuuden. Nykyinen kaupunginvaltuuston ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mika Määttä sai vaaleissa 168 ääntä. Edelle kiilasivat vielä Jukka Kihlman, 209, Ulla Parviainen, 202, Jouni Mustonen, 172 ja Tuomo Pulkkanen, 171.
Heistä Pulkkanen totesi Kemppaisen päivityksessä, ettei kuntalaisten tahto myöskään hänen kohdallaan toteudu, jos äänimäärät eivät vaikuta mitään.
Vaalimatematiikan mukaisesti keskusta saa Kuusamossa kaupunginhallituksen, -valtuuston ja kaikkien lautakuntien puheenjohtajuudet. Kaupunginhallitukseen keskusta saa lisäksi toisen varapuheenjohtajan paikan ja kuusi muuta paikkaa. Siis yhteensä kahdeksan keskustalaista on kaupunginhallituksessa.
– Sen mukaan mennään, mikä meillä on suositus keskustan puoluehallituksessa tehty viime toukokuussa kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen jaoksi, Mika Määttä sanoo.
Määtän mukaan asia on päätetty jo viime syksynä kunnallisjärjestön johtokunnan kokouksessa. Omista tavoitteistaan Määttä ei vielä hiisku mitään.
Valtuuston puheenjohtajan lisäksi toinen varapuheenjohtaja on keskustalainen. Yhdyskunta-, kasvatus- ja sivistys- sekä perusturvalautakuntiin keskusta saa myös puheenjohtajuudet ja toiset varapuheenjohtajuudet sekä kahdeksan muuta jäsentä. Tarkastuslautakuntaan se saa puheenjohtajuuden ja kaksi jäsentä.
Keskusta jakaa paikat kolmiportaisen valintamenettelyn perusteella. Heti vaalien jälkeen kaikille ehdokkaille lähetettiin kysely ja toiveet. Jokainen sai esittää 1-3 paikkatoivetta.
– Kunnallisjärjestön johtokunnassa tehtiin kartoitus ja taulukko siitä, mitä kukin on hakenut. Se lähetettiin kaikille tiedoksi. Viime viikon perjantai-iltana kunnallisjärjestön johtokunta ja uusi valtuustoryhmä kokoontuivat. Siinä kokouksessa tehtiin alustava esitys kunnallisjärjestön yleiselle kokoukselle.
Päätöksen paikkajaosta tekee kunnallisjärjestön yleiskokous. Kokoukseen saavat osallistua ja siellä saavat puhua kaikki keskustan jäsenet, mutta äänioikeus on vain varsinaisilla kokousedustajilla. Nämä valitaan siten, että jokainen paikallisyhdistys saa asettaa yhden edustajan aina alkavaa 25:ta jäsentä kohti.
– Tämä tarkoittaa että paikalle tulee varmaan noin viisikymmentä virallista kokousedustajaa. Tunnelma on melko tiivis. Mielenkiintoa on ja pitäisin ihmeenä, jos sitä ei olisi. Äänestetäänhän siellä eivätkä kaikki paikat mene yksimielisesti. Keitä valitaan, heitä tuetaan sataprosenttisesti.
Keskustan suositus luottamushenkilöpaikkojen valintaperusteiksi
Poliittisen vastuun ja ehdokkuuden arvostamisen periaate
Niille henkilöille, jotka ovat olleet ehdokkaina ja saaneet vaaleissa kannatusta, on myös annettava vastuuta päätöksenteossa. Valintoja tehtäessä on huomioitava kunnan hallinto- ja johtosäännöt, joissa saattaa olla erityismääräyksiä luottamustehtäviin valittavista henkilöistä. Johtava periaatteemme on, että kunnanhallitus- ja lautakuntapaikat jaetaan ehdokkaina olleille. Kunnanhallituksen jäsenet ja lautakuntien puheenjohtajat tulee pääsääntöisesti valita valtuutettujen ja varavaltuutettujen joukosta.
Asiantuntemuksen ja pätevyyden periaate
Keskustan edustajia valittaessa on kiinnitettävä huomiota asianomaisen henkilön sopivuuteen ja pätevyyteen kyseisen tehtävän hoitamiseen sekä yleiseen arvostukseen paikkakunnalla. Henkilön kiinnostus, innostus ja osaaminen takaavat sen, että oikeat ihmiset sijoittuvat oikeisiin paikkoihin. Myös valittavan henkilön mahdollisuuteen käyttää aikaa luottamustehtävän hoitamiseen kannattaa jo valintavaiheessa kiinnittää huomiota. 3 Kuntien omistamiin osakeyhtiöihin valittavia luottamushenkilöitä koskevat uuden kuntalain mukaiset, muita tiukemmat vaatimukset: hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Ehdokkaiden kiinnostusta luottamushenkilöpaikkoihin voidaan kysyä jo ennen vaaleja. Viimeistään vaalien jälkeen jokaiselta ehdokkaalta kysytään, mikä luottamushenkilöpaikka häntä kiinnostaa.
Vallan hajautuksen ja kierrätyksen periaate
Samaa henkilöä ei pääsääntöisesti nimetä useisiin luottamustehtäviin. Lautakuntien ja muiden luottamustehtävien jäsenyyksiä kierrätetään. Valtuutetuille annetaan valtuutetun toimen lisäksi yksi muu luottamushenkilöpaikka peruskunnassa. Puolueen suositus on, että henkilö hoitaa samaa luottamustehtävää enintään kolme kautta eli 12 vuotta. (Pohjois-Pohjanmaan piirin ja Kuusamon sääntö on kaksi kautta eli 8 vuotta)
Tasa-arvon periaate
Tasa-arvolain vaatimus edellyttää, että luottamushenkilöpaikoille valitaan naisia vähintään 40 % ja miehiä vähintään 40 %.
Nuoriin luottamisen periaate
Tulevaisuus on nuorissa. Nuorille tulee antaa luottamushenkilöpaikkoja vähintään heidän keräämiensä äänten suhteessa. Myös keskeisiin luottamustehtäviin valittavien henkilöiden tulee edustaa kuntalaisia mahdollisimman monipuolisesti.