Kesy hö­mö­tiai­nen len­näh­ti Anittan hattuun ja eläin­ys­tä­vä­nä hän vei linnun läm­mit­te­le­mään het­kek­si ­si­sä­ti­loi­hin  – "En­sim­mäi­nen ajatus oli, että minkä edellä tämä on"

Mikä siinä silmäkulmassa lehahti, ajatteli Rukalla pihallaan tonttua tekemässä ollut ollut Anitta Peltoniemi, ja alkoi huitomaan käsillään.

– Kylmä on pienellä lintusella. Istahti ulkona pääni päälle ja sai hetken aikaa lämmitellä kädelläni sisällä lämpimässä. Virottuaan jatkoi matkaa, mutta liekkö selviää talven yli, mietiskelee kuvan lähettänyt Anitta Peltoniemi.
– Kylmä on pienellä lintusella. Istahti ulkona pääni päälle ja sai hetken aikaa lämmitellä kädelläni sisällä lämpimässä. Virottuaan jatkoi matkaa, mutta liekkö selviää talven yli, mietiskelee kuvan lähettänyt Anitta Peltoniemi.
Kuva: Anitta Peltoniemi

Se jokin oli väsynyt hömötiainen, joka lehahti Peltoniemen päähän ja tarttui kiinni tuubihuiviin ja hiuksiin. Lintu vaikutti aivan kesyltä, eikä pyristellyt ollenkaan vastaan, kun Peltoniemi irrotti sen. Hän vei linnun sisälle lämmittelemään.

– Kun on niin eläinystävä, säälittelin ja käytin linnun sisällä. Se sitten pyrähti lentoon, mutta sain sen kiinni ja vein ulos ja se lähti lentoon.

– En tiedä, selviääkö se (talven yli), kun oli niin kesy. Se ei lähtenyt kädeltä minnekään. Vai oliko se sairas? Ei sitä tiedä, jos se oli kipeä.

Linnussa ei kuitenkaan näkynyt väsymyksen lisäksi muita merkkejä huonosta kunnosta tai sairaudesta.

Peltoniemeä kuitenkin ihmetytti, miksi lintu oli niin kesy.

– Vähän ihmetyttää, miten se tuo luonto on mennyt vinksalleen. Mistä ne johtuu tämmöiset?

Hän kertoo olevan vähän taikauskoinen.

– Vanhan kansan ihmiset aina sanonut, ei ole hyvä, jos tulee eläimet kovin lähelle ihmisiä. Semmoista on puhuttu ja eihän eläimet yleensä noin tule lähelle. Ensimmäinen ajatus oli, että minkä edellä tämä on.

– Toivotaan, että se on hyvää.

– Äiti, sinusta on ollut eläinkuiskaaja, tuumasi Peltoniemen tytär, kun Peltoniemi lähetti kuvan kädellään olevasta hömötiaisesta.

Kesällä he nousivat yhdessä Konttaiselle, kun kesyt kuukkelit tulivat syömään kädestä.

– Kun paljon on ulkona ja luonnossa, näkee asioita.

Peltoniemen pihapiirissä näkyi kesällä enemmänkin lintuja, mutta nyt talven tultua on ollut hiljaisempaa.

– Olen pannu merkille pidemmän aikaa, että linnut on vähinä. Ei oo enää semmoista kuin joskus. Onko tämäkin sitä ilmastonmuutosta?

Lintuharrastaja Jyrki Mäkelä tarjoaa kahta mahdollista syytä sille, miksi hömötiainen on käyttäytynyt näin.

– Jos on mahdollista paikan suhteen, onko se voinut törmätä ikkunaan? Tai se on heikossa kunnossa jostain muusta syystä.

Jos löytää huonokuntoisen linnun, Mäkelä kehottaa seuraamaan tilannetta.

– Tiaiset ovat hyönteissyöjiä, mutta niille kelpaa, kuten tunnettua, myös siemenet ja tali. Tämmöisessä tilanteessa ei tiaista kannata kuitenkaan yrittää ruokkia väkisin. Voi jättää ulos tai laittaa pieneen pahvilaatikkoon muutamaksi tunniksi lepäämään.

Jos on epävarma, kannattaa kysyä ohjeita.

– Kuusamon lintukerholla on hoitaja (Timo Talala) johon voi ottaa yhteyttä. Voi soittaa myös Ranuan eläintarhalle tai Heinolan lintutarhalle ja pyytää ohjeita hoitaa lintua.

Tänä syksynä pikkulinnut eivät ole kuitenkaan ole erityisen heikkoja.

– Tämä syksy pitäisi olla ravinnonsaannin suhteen pikemminkin helpompi, kun syksy oli pitkä ja talvi tuli myöhässä. Tiaiset hakevat ravintonsa puihin piiloutuneista, talvehtivista, hyönteisistä, Mäkelä kertoo.

Oletko sinä saanut kuvia tai havaintoja erikoisista luonnoilmiöistä tai luonnoneläinten käyttäytymisestä? Lähetä kuva tai kertomuksesi toimitus@koillissanomat.fi

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä