Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Biotaloudesta odotetaan uutta Nokiaa, joka vetäisi Suomen ylös apeuden alhosta. Kuusamossa katseet kääntyivät samaan suuntaan, kun virassaan aloittava kaupunginjohtaja Jouko Manninen nosti vahvasti esiin biojalostamon saamisen Kuusamoon. Jalostamo olisi toteutuessa 200 miljoonan hanke ja toisi 300 työpaikkaa.
Melkoisia lukuja.
Hesarin eilen julkistaman uutisen mukaan hallitus on ohjaamassa biotalouden ja puhtaiden teknologioiden edistämiseen 320 miljoonaa. Biotaloutta hallitus aikoo edistää muun muassa rakentamalla uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä pilottilaitoksia. Hesarin mukaan hankkeita ei tiettävästi ole yksilöity.
Biojalostamoja nousee siis varmuudella jonnekin päin Suomea. Nyt on kuusamolaisista kiinni, onko yhden jalostamon sijoituspaikka meillä vai livahtavatko investoinnit muualle. Samainen hallituksen lupaus alleviivataan juuri nyt paksulla kynällä jokaisella kunnantalolla ja jokaisen elinkeinoyhtiön toimistossa.
Koska kuntia on suurin piirtein sama määrä kuin on miljoonia jaossa, ei kaikilla kunnantaloilla päästä juomaan pullakahveja oman biojalostamon kunniaksi.
Biojalostamosta tulee mieleen 90-luku, jolloin tietotalous sai sijansa Kuusamossa. Ei itsestään, kuin tulvan tuomana, vaan määrätietoisen työn tuloksena. Työtä oli tekemässä Pauli Saapunki ja moni muu.
Tuli Sonera ja sen lisäksi parhaimmillaan Kuusamossa työskenteli yli sata koodaria. Nyt tuskin yhtään, mutta silti ei voi sanoa työn menneen hukkaan. Jäljelle jäi palveluliiketoiminta. Soneran tilalla Kuusamossa on Barona. Taivalkoskella on DNA:n puhelinpalvelukeskus.
Tietotaloustarinan opetus on, että voittajia ovat alueet, joilla parhaat verkostot elinkeinoelämään. Kuusamon biojalostamon kohtalo ratkaistaan yrityksissä, jotka parasta aikaa laskevat hankkeen kannattavuutta. Kun yritysjohtajia vakuutetaan, pitää olla uskottavat suunnitelmat. Pelkällä toiveiden tynnyrillä ei pääse eteistä pidemmälle.
Kuusamon biojalostamohankkeesta on vielä niukasti tietoja, koska neuvottelut ovat herkässä vaiheessa niin kauan kuin yksikin nimi puuttuu paperista. Mutta jo junan liikkeellä olo on myönteinen uutinen.
Kuusamossa biotalouden mahdollisuuksia on onneksi tutkailtu jo ennen kuin asia nousi polttopisteeseen. Mannisen vetämän hankkeen lisäksi voi mainita Tauno Korpelan, joka työssään on selvittänyt tulevaisuuden bioenergiaratkaisuja.
Jospa Kuusamo jälleen seisoisi voittajien joukossa.
Petri Karjalainen