Taivalkoskelais-puolankalainen kirjailija Veikko Räisänen kertoo kirjassaan Iloinen vuosikymmen Inkerin ja Veikon asettumisesta Kainuulaiseen kirkonkylään. Teos on vahvasti omaelämänkerrallinen ja ja kyllähän kainuulainen kirkonkylä on Puolanka.
Räisänen on jo aiemmin kirjoittanut koillismaalais-kainuulaisen miehen elämästä. Eihän se elämä kovin vauhdikasta ja monimerkityksellistä ole. Enemmän sellaista vaakata, jopa voisi sanoa tylsähköä raatamista, sellaista kutvostelua päivästä toiseen, liki samanlaisena toisiaan seuraavina päivinä.
Työ on tärkeässä roolissa, sitten perhe, sukulaiset ja tuttavat. Arkisen elämän kohokohtia ovat sukulaisvierailut ja satunnaiset viikonloput, joiden viettoon liittyy enemmän tai vähemmän nestemäiset juomat. Räisänen, kuten Kalle Päätalo, potee huonoa omatuntoa ja syyllisyyttä näistä, joskus pitkäksi tai ainakin lapasesta venähtäneistä juhlista.
Työtoverit ja työn kuvaaminen on kuitenkin se, joka kirjaa vie eteenpäin. Metsä on Koillismaalla ja Kainuussa elämän merkityksellisiä asioita. Räisänen kuvaa sitä puutavarayhtiön toiminnan kautta. Metsä on tehtaalle menevää puuta, jota mitataan ja jonka hankintaan liittyy niin metsäautotiet, niiden suunnittelu, rakentaminen ja puiden kaato ja kuljetus. Silloin tällöin Räisänen keskeyttää työnsä ihastellakseen metsän avautuvaa näkyvää ja sen tuomaa rauhallisuutta, kunnes työ taas jatkuu.
Iloinen vuosikymmenon soljuvaa kieltä. Tarina etenee kuin Iijoki uimassaan tai tykkirekka maantiellä. Tekstin joukkoon on ripoteltu ajankohdan knoppitietoja. Kuten vaikka sen, etä kirjan mukaan Ilmari Kiennon teoksessa Punainen viiva esiintyneen agitaattori Puntarpään esikuva on helsinkiläissyntyinen Juho Verner Vihriälaakso. Tai, että Sakari Pinomäki kehitteli Valmet Terran päälle ensimmäisen harvesterin vuonna 1968. Loppukirjaa kohden näitä ajankuvia tulee esille laveammnkin.
Vilahtaapa kirjassa myös vaikkapa Saijan lomakeskuksen perustanut Romppas-Kallen Uuno-pojan Helena tytär.
Vaikka kirjan nimi onkin Iloinen vuosikymmen, alkaa päähenkilön elämänpolulle kertyä vastuksia, jotka lopulta vaikuttavat myös hänen terveyteensä. Nuoripari kuitenkin yrittää selvitä ongelmistaan, onhan Suomessa vastaavaan aikaan menoissa juuri eräs historiansa voimakkaimmista nousukausista.
Kainuun ja Koillismaan viime vuosikymmenten arkielämän kuvaajia ei liiemmin ole. Siksi Veikko Räisänen kirja tuo monelle nykykoillismaalaisille varmasti muistoja ja tuulahduksen myös omasta eletystä elämästä.
Teos on jatkoa aiemmille kirjoille: Rakastunut mittamies, Hätatilan aikaan ja Talo.
Risto Pikkupeura
