Kuusamojärven Kirkkolahden ympärysreitti on kuusamolaisille kuin Töölönlahden lenkki helsinkiläisille. Sentään Kirkkolahden reitti (2,7 kilometriä) voittaa pituudeltaan Töölönlahden (2,2 km).
Kirkkolahden reitti on paitsi taajaman kaunein ulkoilualue, myös katsaus paikalliseen elämänmenoon. Siis matkaan.
Mikä olisi kuusamolaisempaa kuin aloittaa kierros Kelanrannasta. Tienoilla on muinoin sijainnut kuuluisa Kelan sauna, jossa ratkottiin vaikeita asioita ja hierottiin sopua. Jos asiat päätyvät siihen pisteeseen, ”ettei niistä ota selvää Kelan saunassakaan”, on kuusamolainen todellisessa pulassa.
Saunaan synnyttiin vielä sotien jälkeen. Hyvinvoinnin kulmakiveksi Kelanrantaan nousi terveyskeskus, jossa synnytettiin vielä vuosikymmen takaperin. Sittemmin lapsia on puserrettu maailmaan joko OYS:ssa tai tienpäällä.
Myötäpäivään Kirkkolahtea kierrettäessä vasemmalle jää urheilukenttä. Sen ahkerimpia käyttäjiä ovat jalkapalloilijat: lapset, nuoret ja turvapaikanhakijat, joilla on peli käynnissä aina, kun kenttä ei ole varattuna. Matonpesupaikka on viittaus vanhaan ja uuteen maailmaan. Vanhaan siksi, ettei nuorisoa näy juuriharjaa heiluttamassa. Uuteen siksi, että paikka sijaitsee tukevasti kuivalla maalla, eikä järven rannassa – ympäristön vuoksi.
Vanttajantieltä pilkottavat kerrostalot kuin osoituksena, että matkailu- ja luontokaupunki Kuusamo on ihan vähän urbaani. Osuuskaupan aikoinaan rakennuttamat kerrostalot ovat kaupungin vanhimpia.
Lasten liikennepuiston kohdalla mieleen juontuu paikkakunnan liikennekulttuuri. Ruuhka saadaan aikaan vaikka kolmella autolla, vilkku pannaan päälle vasta risteyksessä, eikä ryhmittymisestä ole kuultukaan. Toisaalta kuusamolainen pysäyttää autonsa tien sivuun hautajaissaattuetta kunnioittaakseen sekä antaa mummon astella rauhassa suojatietä.
Kun nuoruutta ja voimaa uhkuva liikuntakeskus jää taakse, on aika kipaista Nilojoen yli aikuisuuteen. Alku Samostenperän ja Perälammen kannaksella on ryteikköistä kuin nuoren ensiaskelet maailmalla.
Kolvankijoen ylityksen jälkeen näköpiirissä on kaupungin komeimpien talojen rivistö. Asuntoalue on rakennettu vanhalle saha-alueelle; Kuusamo elää metsästä. Entisestä myllärin talosta huokuu paikkakunnan vahva maahenki, jonka ilmentymänä juustola edelleen sinnittelee hengissä. Talon vinttikamari oli Arto Paasilinnan ensimmäinen koti Kuusamossa, kun hän piipahti hetken töissä Koillissanomissa ennen kirjailijanuraansa. Liekö ensimmäiset idut teokseen ”Ulvova mylläri” syntyneet jo vuonna 1964?
Rauhanyhdistyksen tienoo muistuttaa paikkakunnan hengellisestä elämästä kaikkine käänteineen.
Pian on aika kääntyä sillalle Kirkkosaareen. Sinne piipahtivat Kuusamojärven kylistä soutaneet ihmiset vaihtamaan pyhäkamppeet ennen kirkonmenoja. Veneillä tuotiin lapset kastettaviksi ja vainajat viimeisen matkansa kirkkomaan multiin.
Vielä askelet siltaa pitkin veden yli. Ollaan lähtö- tai päätepisteessä, miten itse kukanen haluaa ajatella.