– En pysynyt aluksi ihan kärryillä, mutta pikkuhiljaa se huumori löytyi. Vaikka ei ollut kyllä mun tyyppistä huumoria.
Red Nose Companyn Punainen viiva on kahdelle klovnille tehty sovitus Ilmari Kiannon klassikkoteoksesta. Esitys yhdistelee tarinaan kirjailijan elämää ja esityksen tekemisen ja salin tunnelmia. Kuusamossa esityksen katsoi torstain noin 300 15-vuotiasta taidetestaajaa Posiolta, Sallasta, Kuusamosta ja Taivalkoskelta.
Taidetestaajat on valtakunnallinen suurhanke, joka tarjoaa taidekokemuksia kasiluokkalaisille ympäri Suomea. Tarkoitus on rikkoa nuorten ennakkoluuloja taiteen vaikeudesta ja samalla myös taidelaitosten ja -tuottajien ennakkoluuloja nuorista vaikeana kohderyhmänä. Kasiluokkalaisille tarjotaan kaksi taidekokemusta, josta he antavat palautetta sovelluksen kautta. Taidetestaajien avulla etsitään keinoa saada nuoret kulttuurikuluttajiksi.
Koillismaalta hankkeessa on mukana kasiluokkia kaikista kunnista.
Red Nose Companyn kaksi klovnia olivat vakavissaan, soittivat ja hassuttelivat. Nähtiin pyllistys kunnianosoituksena suomalaiselle kesäteatterille, kuultiin Kiannon kirjoittamia yleviä vuorosanoja ja kolme sekuntia oopperaa ihan kokemuksen vuoksi ja seurattiin haistattelua yleisölle rusakon roolissa.
Pikkusen sellainen huumoripläjäys, sanoo Antti Kaarre, taivalkoskelainen taidetestaaja.
– Minulla on sellainen käsitys, että alkuperäinen kirja on totinen. Kyllähän se toimii varmaan tällainenkin.
Mutta Antille ei toiminut.
– Mutta tosi hienoja musiikkiesityksiä, Kaarre lisää nopeasti. Manic Street Preachers, Guns N' Roses tai Iggy ”Iki” Pop eivät kuitenkaan pelasta Punaista viivaa.
– Ihan hirveesti kaikenlaistahan nuo tekee, mutta tykkään kuitenkin, että tarina olisi selkeästi esitetty, sanoo ukin ja mummun matkassa teatteriin tottunut Antti Kaarre.
Viivi Jokela komppaa. Klassikkoteoksen teema meinaa hukkua kaikkeen paljoon ja klovnien puhetyyli puuroutua isossa salissa, mutta onneksi välillä on musiikkia ja mimiikkaa.
Seuraava taivalkoskelaisten taidetestaajien keikka on Helsingissä. Vielä ei ole tiedossa mitä se tulee olemaan, mutta yöjunalla sinne mennään ja seuraavalla yöjunalla takaisin. Jos taidekokemuksen saisi valita itse, miten taidetestaajat sen tekisivät?
– Jos joku tubettaja tai joku vaikka Instagramissa kehuisi jotain esitystä tai jotain muuta juttua ja siitä voisi katsoa pätkän, niin sillä tavalla sen löytäisi. Paitsi että taidejutuista tubettajia ei taida olla melkein ketään, arvelee Viivi Jokela.
Kotimatkalla Kuusamosta Taivalkoskelle Antti Kaarre vastaa taidetestaajille tehtyihin kysymyksiin. Taidekokemus saa arvosanan ”vaikea sanoa”. Sanallista palautetta voi antaa 140 merkkiä.
– Hieman hämmentävä, mutta hauska omalla tavallaan. Itse pidin erityisesti musiikkikohdista. Puhe oli välillä sekavaa ja vaikeaa.
Lähtisitkö uudestaan?
– Ehkä, Antti vastaa.
Viivi Jokela antaa arvosanan ”hyvä”.
– Tarinassa edettiin hyvin, ja koomisella tavalla. Puheesta ei tosin välillä saanut selvää. Lauluosuudet olivat hyviä ja esiintyjä osasivat.
Lähtisitkö uudestaan?
– Voisin mennä.
Mitä mieltä sä oot?
Kulttuurin jättihanke purkaa ennakkoluuloja viemällä nuoret taiteen pariin.
Kolmen lukuvuoden aikana noin 200 000 taidetestaajaa 780 yläkoulusta Hangosta Utsjoelle.
Nuoret pääsevät taiteen pariin kotikuntansa sijainnista ja etäisyyksistä riippumatta.
Hanke tarjoaa yhden taide-elämyksen lähialueella ja toisen pääkaupunkiseudulla.
Budjetti 15–20 miljoonaa euroa.
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto koordinoi.
Nuorten taidekriitikoiden mielipiteitä pääsee seuraamaan koko Suomi osoitteessa www.taidetestaajat.fi.