En ollut enää vuosikausiin törmännyt minkäänlaisiin ennakkoluuloihin kansantanssiharrastukseni vuoksi. Johtuu kai vain siitä, että useimmat kaverini Uudeltamaalta tai ”merimaista” ovat jo aikoja sitten tottuneet outoihin tapoihini ja harrastuksiini.
Kunnes sitten tänä keväänä! Kun tiedän jo nyt täällä Koillismaalla majailevana, että vietän täällä myös koko tulevan kesän (aah, ihanaa!), niin aloin kysellä niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin paikkakunnan kansantanssiharrastusmahdollisuuksista. Erityisesti minua kiinnosti tietää, olivatko koillismaalaiset kansantanssin ystävät lähdössä ensi heinäkuun lopussa Turkuun suureen kansainväliseen Europeade-kansantanssitapahtumaan.
Olen itse lähdössä Turkuun kansalaisopiston piirinä alkaneen eteläsuomalaisen harrastusryhmäni kanssa, mutta en voi kesällä enää harjoitella yhdessä ryhmäni kanssa. Ehkä voisin harjoitella Koillismaalla ja matkustaa Turkuun jonkun koillismaalaisen ryhmän kanssa? Ja mikäli Turkuun lähtijöitä ei löytyisi, niin olisi ollut mukavaa kuitenkin tavata yhteisen harrastuksen tiimoilta ja vaihtaa kuulumisia. Ehkä olisin saanut vuokratuksi joltakin Koillismaan kansallispuvunkin?
Koetin saada yhteyttä koillismaalaisiin kansantanssijoihin sosiaalisen median kautta. En saanut yhtään vastausta. Toistin kyselyni – jälleen täysi hiljaisuus. Kyselin eri keskustelupiireistä, ei mitään. Mikä tahansa vastaus olisi ollut mukava saada, täydellinen hiljaisuus tuntui oudolta. Oli pakko poistaa kyselyni Facebookista, kun oma innostus asiaan alkoi nolottaa.
Kysyin asiasta myös kuusamolaiselta ystävältäni. Ja sieltähän se vastaus tuli: siis se, johon en ollut törmännyt enää vuosikausiin. Se meni jotenkin niin, että onhan täällä niitä hilpannyrrää- ja hilipatiheijaa-ryhmiä, mutta lähtevätköhän Turkuun, kun niillä on jotain omia tapahtumia.
Koillismaa on viimeisin kolkka Suomessa, jossa olisin uskonut törmääväni tällaiseen ennakkoluuloista kertovaan hilipatiheijaan. Kansanperinteeseen ja yleensäkin kulttuuriin liittyvät asiat kun elävät täällä voimakkaina, niitä arvostetaan, kehitetään ja rakastetaankin – niin ainakin luulin.
Vai olenko sittenkin ollut täältä jo liian kauan pois?