Koil­lis­maal­la elet­tiin vaa­ku­na­huu­maa 60 vuotta sitten – Kuu­sa­mon porot mei­na­si­vat päätyä si­ni­sel­le poh­jal­le ja Posion kodat oli­si­vat voineet olla vi­no­ne­liöi­tä

Tällaisena Kuusamon vaakuna tunnetaan. Sinipohjaistakin vaihtoehtoa mietittiin Kuusamon vaakunaksi Kuvassa Taivalkosken spekuloitu vaakunaehdotus " hopeakentässä musta oksakoroinen lakiopaalu". Kuvan ehdotus jäi toiseksi, kun Posiolle äänestettiin vaakunaa.
Tällaisena Kuusamon vaakuna tunnetaan.
Tällaisena Kuusamon vaakuna tunnetaan.

Se tuttu kunnan vaakuna, paikallisuuden symboli, on tulos monista peräkkäisistä valinnoista kuusi vuosikymmentä takaperin.

Ensin suunnittelijat laativat vaakunasta ehdotuksia paikkakunnan luonnon ja kulttuurihistorian erityispiirteiden pohjalta, ja asiantuntevat myös vaakunataiteen sääntöjen mukaan. Säännöt muun muassa rajoittavat värien käyttöä. Sitten työryhmien jäsenet ja kuntien päättäjät valitsivat noista ehdotuksista.

Taivalkosken vaakunan kunnanvaltuusto valitsi vuonna 1959 yksimielisesti. Mutta Posiolla vuonna 1958 ja Kuusamossa 1959 päätös ei ollut läpihuutojuttu.

Posiolle olisi yhtä hyvin voitu pystyttää kolmen kodan sijasta kolme vinoneliötä, ja Kuusamon poro voisi ponnistaa siniseltä eikä punaiselta pohjalta.

Ensimmäisenä Koillismaalla vaakunansa siis sai Posio. Kiirettä ei sekään pitänyt, sillä kaikkia kuntia oli hoputettu vaakunan teettämiseen jo vuoden 1949 kunnallislaissa.

Posio sai mieluisimmat suunnitelmat Gustav von Numersilta, joka oli yksi suosituimpia vaakunataiteilijoita. Ehdotuksia lähettivät toki ihan maallikotkin.

Ratkaisu rupesi löytymään, kun asiaa käsiteltiin valtuuston kokouksessa toisen kerran 20. tammikuuta 1958. Keskustelun aikana kannatettiin Numersin kahta luonnosta, joista toisessa oli kolme kotaa mustalla pohjalla ja toisessa kolme sinistä vinoneliötä hopeisella pohjalla.

Äänestys oli täpärä: käytännöllisempi kota-aihe sai 11 ääntä ja abstraktimpi vinoneliöaihe 9 ääntä. Jos tulos olisi mennyt tasan, olisi kai vedetty arpaa.

Päätoimittaja Reino Rinne piti valittua vaakunaa erinomaisen onnistuneena:

”...Posion valtuutetut tahtovat tehdä kunniaa vaakuna-asiassa historialliselle perinteelle”, Rinne kiitti seuraavan päivän Koillissanomissa.

Kota-aihe viittaa alueen aikaisempaan lappalaisasutukseen ja posio-sanaan, joka tarkoittaa lappalaiskodan takaosaa ja siinä olevaa pienempää kulkuaukkoa. Missään muussa Suomen kunnanvaakunassa ei ole kotaa.

Numersin piirtämiä ehdotuksia oli Posion valtuuston pöytäkirjan mukaan viisi erilaista. Kunnan arkistosta pöytäkirjan liitteinä löytyy vain neljä. Muut kuin äänestyksessä punnitut ehdotukset esittivät hopeisia tukkisaksia mustalla pohjalla ja kultaista poronsarvea mustalla pohjalla.

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan perjantain 3.5. lehdessä.

Lue juttu Koillissanomista.

KS Fakta

Vaakunaselitykset

Kuusamo: Punakentässä hopeinen juokseva poro, jonka yläpuolella kultainen revontuli.

Posio: Mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettyinä 2:1; oviaukot punaiset.

Taivalkoski: Punaisessa kentässä justeerisaha, tämän yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki hopeaa.

Vaakunaselityksessä selostetaan säännönmukaisesti ja yksiselitteisesti vaakunan sisältö sillä tavalla, että vaakuna voidaan tämän ohjeen perusteella kuvata täysin oikein.

Selityksessä käytetään heraldista eli vaakunataiteellista sanastoa.

Vertaa verkossa:

Taivalkoski

alkuperäinen bit.ly/tkivaakuna1959

Wikimedian bit.ly/tkivaakunawiki

Kuusamo

Alkuperäinen bit.ly/kmovaakuna1959

Wikimedian bit.ly/kmovaakunawiki

Posio

Alkuperäinen bit.ly/posvaakuna1958

Wikimedian bit.ly/posvaakunawiki