Alakerta |Erkki Ahola / erkki.ahola@koillissanomat.fi
Tutkijoiden mukaan vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu alueella, jolla on pulaa vedestä. Vuoteen 2025 on melko lyhyt aika, vain 12 vuotta.
Koillismaa on ilmasta käsin kuin järvien ja lampien saartama, vettä näkyy joka paikassa.
Koillismaan kunnista vesistöistään kaikkein tunnetuin on Posio, joka tunnetaan satojen järvien pitäjänä. Posiolla on peräti 600 järveä ja 2600 lampea.
Posiolla on itse asiassa Lapin läänin kunnista suhteellisesti ottaen eniten vettä. Pohjavesivarannot kunnassa ovat siis valtavat.
Vesi on uusiutuva luonnonvara, se ei ainakaan Koillismaalla lopu kesken.
Kun nyt Posion kunnanmäellä kuumeisesti mietitään uusia elinkeinopoliittisia avauksia, yhtenä voisi olla pitäjän vesivarantojen hyödyntämiseen keskittyvä hanke.
Kannattaisi selvittää, voitaisiinko Posion vesivarannot hyödyntää niin, että alettaisiin pullottomaan vettä maailmalle. Eli vesitehdas Posiolle?
Nykykehityksen valossa juomavedestä tulee siis yhä enemmän puutetta maailmalla. Tilanne vain pahenee ilmastomuutoksen ja tulvien seurauksena.
Vaikka siis vettä vielä virtaakin muuallakin maailmassa kuin Suomessa, niin erotuksena Suomeen verrattuna monessa paikassa on se, ettei luonnon helmassa virtaavaa vettä voi juoda.
Toisin on Suomessa, jossa sentään vielä melko monessa paikassa voi hörpätä vettä suoraan purosta.
Vesipula ei ole yksistään vain kehitysmaiden ongelma, vaan siitä kärsitään jo esimerkiksi Australiassa ja Yhdysvalloissa. Vesipulan ennustetaan hiipivän hiljaa jatkossa myös eteläiseen Eurooppaan.
Mikäli vettä voitaisiin alkaa Posiolla hyödyntämään, sitä voitaisiin myös tuotteistaa vaikkapa terveysjuomaksi lisäämällä siihen kuusenkerkkää.
Vesitehdas voitaisiin tuotteistaa myös matkailutuotteeksi. Tehdas voisi olla samalla matkailunähtävyys.
Erkki Ahola