Maanviljelijä Jouni Säkkinen nostelee traktorillaan rehupaaleja kuormaan Petäjävaarassa. Mukana traktorin ohjaamossa istuu kaksivuotias Pinja, joka kertoo, että on saanut ohjata myös ratista.
– Kyllä näillä talaven yli mennään, että heilahtaa, kertoo Säkkinen kesän rehusadosta.
Säkkinen kertoo, että rehua on tullut hänen arvionsa mukaan kohtuullisesti Kuusamossa.
– Kuivuus ei vaikuttanut niin pahasti sateisina kesinä kärsiviin suopeltoihin, mutta omalla kohdalla, se vaikutti oikeastaan kesän toiseen satoon.
Säkkisen tilalla oltiin kuivuudelle herkempiä, koska noin 20 lehmän rehut kasvatetaan pääosin kuivan maan pelloilla. Silti noin puolet lehmän energiamäärästä tulee teollisesti valmistetusta väkirehusta, joka pääosin valmistetaan viljasta.
Vaikka kuivuus vaikutti myös Koillismaan rehusatoihin, arvioidaan kuivuuden vaikutuksen yltävän täkäläisille karjatiloille myös epäsuoraan. Teollisen väkirehun hinnannousua odotetaan, koska Etelä-Suomen vilja-alueilla kärsittiin poikkeuksellisesta kuivuudesta. MTK:n arvion mukaan tappiot olisivat jopa 400 miljoonaa. Hallitus myönsi 90 miljoonaa viljelijöille.
– Hintoja on jo nostettu. Jos teollisen rehun hinta nousee noin 10-20 prosenttia, niin se tarkoittaisi minulle 3 000 euron lisäkulua ja isommilla tiloilla mennään noin 10 0000 euron, Säkkinen laskee.
Kesä oli muutenkin poikkeuksellinen, sillä niin sanottu terminen kasvukausi alkoi monta viikkoa tavallista aiemmin.
– Täällä kasvukausi alkoi jo 9. toukokuuta, kun se keskimäärin alkaa vasta 15.-20. päivän tienoolla. Tehoisa lämpösumma oli täällä aivan eteläisimmän Suomen keskiarvon tasalla.
Satoja olisi Säkkinenkin voinut saada kolme kappaletta, koska lämpötilat ovat yhä korkealla.
– Kolmas sato pitää suunitella hyvissä ajoin, mutta viime perjantain vastaisena yönäkin alin lämpötila oli 13 astetta ja se on valtava yölämpötila tälle ajankohdalle, kertoo Säkkinen.
Säkkinen on työskennellyt Turun suunnalla maatalouden parissa ennen vuotta 2007, jolloin hän teki kaupat kotitilastaan.
– Täällä Koillismaalla on hieman jääty jälkeen muun Suomen kehityksestä. Tilakoot kasvat, jolloin riskit käyvät perheviljelijöille jo aika suuriksi.
Säkkinen onkin esitellyt ajatusta, että josko suuremman navetan tai pihaton hankintaan olisi innokkaita yhteisyrittäjiä, mutta vielä ei ole löytynyt.
Ylä-Suiningilta tavoitettu, 150-160 hehtaaria viljelevä, Heikki Kämäräinen kertoo, että hän korjaa kolmannen sadon parin viikon päästä, viimeistään yöpakkasten alkaessa.
– Heinä kasvaa täysillä näin lämpimällä ja kosteutta riittää yökasteen ansiosta erityisesti suopelloilla.
Kämäräinen odottaa ihan hyvää kolmatta satoa. Hän arvioi jopa kolmasosan viljelijöistä tähtäävän kolmannen sadon saantiin.
– Nyt saadaan kolmannesta jopa sen verran mitä viime vuonna saatiin syyssadosta ja se tulee monelle tarpeeseen.
Kämäräinen summaa, että jos kesäkuussa olisi tullut pikkasenkin enemmän sateita, niin tämä olisi aivan ennätyskesä.
