Kyllä ehdokkaiden välillä eroja löytyy, vaikka usein väitetään, että samasta puusta veistettyjä ovat kaikki poliitikot. Koillismaalaiset ehdokkaat ovat useista kysymyksistä täysin päinvastaista mieltä, kuten tässä lehdessä julkaistu juttu osoittaa. Näin pitää ollakin, sillä silloin politiikassa löytyy vaihtoehtoja.
Kollajalle löytyy kannattajia ja vastustajia. Vahvimmin tekoaltaan rakentamista ajaa Niilo Keränen (kesk). Saman puolueen Tuomo Hänninen sitoo kantansa pudasjärveläisten mielipiteeseen. Muiden puolueiden ehdokkaat vastustavat hanketta.
Ydinvoiman lisärakentamisen puolesta puhujia ovat Jaana Jurmu (sd) ja Martti Turunen (kok). Mielipiteitä jakaa myös ns. lasten subjektiivinen päivähoito-oikeus, ja kysymys homojen avioliitto-oikeudesta.
Koillismaalaisittain vaalien mielenkiintoisin asetelma piilee keskustan ja perussuomalaisten kannatuksen jakautumisessa. Kainuun Sanomien mittauksen mukaan perussuomalaiset hengittävät Kainuussa jo keskustan niskaan lähes 27 prosentin kannatuksellaan. Kalevan gallupissa perussuomalaisille ennakoidaan neljää paikkaa Oulun vaalipiiristä.
Istuvan kansanedustajan Tuomo Hännisen kannalta katsottuna Kuusamon tilanne on ratkaiseva, koska hän on perinteisesti koonnut leijonanosan äänistään kotipaikkakunnaltaan. Perussuomalaisten kannatuksesta Kuusamossa ei ole olemassa gallup-tutkimusta. Vaaleihin mennään näiltä osin erittäin jännittävissä tunnelmissa.
Oman mausteensa vaaleihin tuo myös keskustan jäsentenvälinen. Mikä on taivalkoskelaisen Niilo Keräsen kannatus naapurikunnissa Kuusamossa ja Pudasjärvellä?
Suomalaisen kansanvallan historiassa on pidetty kahdet erityisen merkitykselliset vaalit, joissa poliittiset mannerlaatat järisseet rytinällä. Ensimmäisissä vapaissa eduskuntavaaleissa juuri perustettu SDP nousi eduskunnan ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi (80 paikkaa).
Jatkosodan jälkeen perustettu, kommunistien johtama SKDL nousi tyhjästä suurimmaksi puolueeksi ja hallitukseen vallankahvaan. Kommunistit oli toiminut ennen sotia maanalaisena, kiellettynä liikkeenä. SKDL keräsi liki 20 prosentin äänisaalin aina 1970-luvun lopulle saakka.
Gallupit lupailevat perussuomalaisille maanvyörymävoittoa, joka toteutuessaan vetäisi vertoja SKDL:n sotien jälkeiselle nousulle. Viimeisin kysely tosin näyttää, että perussuomalaisten nousu olisi jonkin verran hiipumassa.
Onnistuuko perussuomalaiset realisoimaan gallup-kannatuksensa ääniksi? Kuka nousee heidän kärkiehdokkaakseen Koillismaalla? Miten keskusta pitää pintansa suhteessa perussuomalaisiin? Siinä vaalien mielenkiintoisimmat kysymykset Koillismaan kannalta katsottuna.