Tilaajille

Koil­lis­maan val­kois­ta talvea ku­rit­ta­va tih­ku­ve­si­sa­de ja plus­sa­ke­li tuovat mo­nen­lais­ta harmia

Kuusamon suurpetokeskuksen johtaja, matkailuyrittäjä, karhumies <span class="type--person">Sulo Karjala</span>inen seuraa nyt päivittäin keskuksessa sijaitsevassa pesässä talviunta nukkuvien karhujen vointia, ja sitä, että onko ulkoilmanalan lämpenemisellä vaikutusta eläimiin. Kuvituskuva. Yleensä vasta vapun tienoilla karhu haistelee ilmaa pesänsuulta, mutta ei silloin vielä heti ulos tule. Muutama päivä siinä menee karhun heräämisestä, että eläin kömpii pesästään ulos, ja alkaa kyselemään ruokaa, elekielellä päätään käännellen ja tuhisten, Sulo Karjalainen kertoo. Kuvituskuva. Juuson kaverina on tosiaan nyt pesässä tuo Tessu, niin enhän sinne enää minä olisi mahtunutkaan.Yritin minä kyllä viime talvena, mutta en sinne sopinut, karhumies Sulo Karjalaista itseäkin naurattaa. Kuvituskuva.
Kuusamon suurpetokeskuksen johtaja, matkailuyrittäjä, karhumies Sulo Karjalainen seuraa nyt päivittäin keskuksessa sijaitsevassa pesässä talviunta nukkuvien karhujen vointia, ja sitä, että onko ulkoilmanalan lämpenemisellä vaikutusta eläimiin. Kuvituskuva.
Kuusamon suurpetokeskuksen johtaja, matkailuyrittäjä, karhumies Sulo Karjalainen seuraa nyt päivittäin keskuksessa sijaitsevassa pesässä talviunta nukkuvien karhujen vointia, ja sitä, että onko ulkoilmanalan lämpenemisellä vaikutusta eläimiin. Kuvituskuva.
Kuva: Pasi Jäntti

Koillismaan valkoista talvea kurittava tihkuvesisade ja plussakeli tuovat monenlaista harmia. Kaikkein kovimmille joutuvat tienhoidosta vastaavat aliurakoitsijat, jotka joutuvat aloittamaan työnsä jo aamukahdelta saadakseen tiet ja kevyenliikenteenväylät kunnostettua ennen ihmisten liikkeelle lähtemistä.

Mutta ilmanalan lauhtuminen keskellä talvea voi tuoda mukanaan muitakin yllätyksiä? Miten esimerkiksi talviunta nukkuvat karhut ja linnut reagoivat helmikuun tihkuvesisateisiin ja keväisen lämpimään ilmanalaan?