Tutkimustulokset nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista kertovat karua tarinaa tämän päivän suomalaislasten olosta. Samaa kertovat niin alueelliset kuin valtakunnallisetkin tutkimukset.
Nuorten pahoinvointi tulee esiin myös vasta julkistetussa Lapin läänin hyvinvointitutkimuksessa. Kiusaaminen, erilaiset ahdistusoireet, alkoholi ja tupakka ovat osa yhä useamman nuoren arkipäivää. Erityisesti tyttöjen pahoinvointi nousee esille. Reilu kolmannes Lapin 9.-luokkalaisista tytöistä kärsii erilaisista ahdistusoireista.
Valtakunnallisen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssin kokoaman tilaston perusteella nuoret voivat nykyään entistä paremmin ja huonommin. Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt, mutta viidesosa nuorista voi aiempaa huonommin.
Taloudellinen taantuma on vaikuttanut heikentävästi osaan nuorista ja heidän elinoloihinsa. Heille myös kasaantuvat vakavat ongelmat. Esimerkiksi masennuksen takia sairaseläkkeelle jäävien nuorten määrä on kasvussa.
Allianssi kertoo, että nuorten työttömyysluvut ja maksuhäiriöt ovat kaksinkertaistuneet parissa vuodessa. Myös kiusaaminen ja 16–18-vuotiaiden humalajuominen ovat lisääntyneet. Lisäksi nykynuoret tapaavat vanhempiaan harvemmin kuin vielä 1990-luvulla.
Nuorten syrjäytymisuhka ja merkit nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä on otettava vakavasti. Kuusamossa asiaan paneuduttiin vähän aikaa sitten nuoriso- ja kasvatusalan kouluttaja Pirjo Junttila-Vitikan opastuksella.
Että minä oppisin olemaan minä -koulutuksessa vanhemmat ja kasvattajat pohtivat sitä, miten löydetään keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja vastuuntunnon kasvattamiseen. Miten mahdollistetaan lapselle ja nuorelle kokemus siitä, että hän tulee hyväksytyksi omana itsenään ryhmässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa ja miten nuori ottaa vastuuta myös muiden osallisuuden mahdollistamisesta.
Junttila-Vitikka korostaa kolmen iin merkitystä lasten ja nuorten elämässä. Kun itsetunto, itsetuntemus ja itseilmaisu ovat kohdillaan ja terveellä pohjalla, on itse kunkin elämänreppu jo melko hyvin varustettu. Joku tarvitsee näiden haltuunottoon toista enemmän tukea. Tuki voi tulla vanhemmalta tai muulta aikuiselta, ystävältä tai vaikkapa nuorisotyön ammattilaiselta. Tärkeintä on, ettei ketään jätetä yksin.
Samaa syrjäytymisuhkaa vastaan Koillismaalla on aloittanut etsivä nuorisotyötoiminta. Työn painopiste on ennaltaehkäisyssä, etsiä tavalla tai toisella syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tukea heitä arjen kysymyksissä ennen kuin ongelmista pääsee tulemaan turhan suuria. Vuonna 2010 valtionavulla etsivää nuorisotyötä tekee yli 230 henkilöä 192 kunnassa ympäri Suomen.