Aurinko paistaa ja hanki kimaltaa. Minulla kimaltaa nimettömässä uusi vihkisormus, jonka sain mennä keskiviikkona. Mitäpä tuosta enää kiertelemään, kun Terhi, Terhentyttö, Muikun toimittaja, ehti kaikille luettavaksi jutun kirjoittaa. En vain hoksinut kysyä mistä ja keneltä hän sai vihjeen salaisesta asiastamme.
Tänä aamuna, Akselin päivänä, Martti Esa Akselin vihittynä vaimona mietiskelin, että mitähän isäni Ponku olisi sanonut. Ponkullahan oli sananparsi lähes joka tapahtumaan. Arvelenpa Ponkun sanoja, jos vielä maan kamaralla porojensa parissa eläisi. ”Vakka kantensa valittee, kurmupeski kumppalinsa”, näin ne Ponkun sanat varmhan kuuluisivat. Sitten olisi tietysti tyvärrievulle muistutus: - Muistahan se, ja pijä mielessäs, ”Älä vain tee variksen vallaa”.
Totta vishin olin/olimme asiaa miettineet joka kantilta. Yksi asia oli yhdessä varmasti päätetty: susiparina emme aikoneen yhteistä taivaltamme jatkaa. Marian päivänä, Lapin ihmisten juhlapäivänä meidät ” kirkon perästä puotethin”. Muutamilta ystäviltäni ja Käylän Rajaseutukirkon Sakari-suntiolta kyselin, oliko tämä sanonta tuttu, kun pari oli kuulutettu. Kukaan ei ollut sitä aiemmin kuullut. Sitä vähän ihmettelin, sillä kotikylässäni Pyssykylän Askassa se oli hyvin tavallinen sanonta. Mie olen sen jo lapsena muistiini tallentanut ja aion käyttää sitä eelleenki.
”Pienellä kaasulla” aioimme selvitä vihkitoimituksestakin. Olisimme vasta jäläkikäthen ilmoittaneet, että kävimme vihillä, mutta olimme kuitenkin sen verran hienotunteisia, että vähän ennen ilmoitimme lähi- sukulaisillemme ja muutamille ystäville. Emme halunneet lahjoja, ”kortti riittää”, oli toivomuksemme. Nuorin poikani Tuomas, Saksanmaalta Hampurista, tosin puhelimessa motkotti: -Olisi sitä nyt voinut aikaisemmin näin tärkeästä asiasta ilmoittaa.
Etunimeni Ebba, on kummini toivomus. Hän oli vastannut kummiksi pyydettäessä: - Sillä ehdolla, että minun kaimaksi kastetaan. Nyt vihkipappimme Jari kysyi minulta otanko mieheni sukunimen, Anneberg. Martti Esa Akselin, mieheni mielestä asia oli minun päätettävissä. Olisihan se somaa, nyt Pyssykylän akkaa luultais ruottalaiseksi.
Yllätyimme runsaista onnitteluista, joista kiitämme.
Ebba Anneberg
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva terveydenhoitaja Käylästä