Kolumni

Ko­lum­ni: Ha­vain­to­ja ke­sä­lo­mal­ta

Kolumnistit ovat näemmä lomailleet tahoillaan. Lomasta on hyvä kirjoittaa, kun se ajoittuu kesään ja lämmin vuodenaika mahdollistaa kaikenlaista mielekästä ja mieluista aktiviteettia. Perheeni kesälomaan on aina kuulunut pääasiassa kotimaan matkailu. Kotimaan markkinoille on ollut hyvä tuhlata aimo osa opettajan kesäkeskeytyksestä ja lomarahoista. Nyt tosin kotimaan matkailuyrittäjien ja ravintoloiden palveluihin oli 30 % vähemmän, mutta mitä ne eivät julkisen sektorin työtekijät tekisi kilpailukyvyn kohentamiseksi! Lomalle lomps!

Jo kohtuullisen iäkäs saksalainen pieni perheauto jaksoi tuhannet kilometrit hyvin, joten siitä jäi oikein hyvä mieli. Nuoruudessa vaivannut painava kaasujalka ei tuottanut myöskään ongelmia. Peltitolpat eivätkä partioautojen valot vilkkuneet. Se tosin kiinnitti huomiota, että ilmeisesti peltiset kollegat ovat korvanneet tutut sinipukuiset poliisin liikenteenvalvojat lähes tyystin. Johtuneeko sitten siitä, että joillakin kuljettajilla sitä kiirettä näytti riittävän, kun siihen ohutkaan tilanne tarjoutui?

Paikoin huolta herätti tiestön heikohko kunto. Liikenneväylien kuntoon sijoitetut eurot ovat lopulta aina säästöä, vaikka lainalla rahoitettuna. Lomalaisen kannattaa pitää liikenteessäkin yllä kiireetöntä lomatunnelmaa, asenne ratkaisee.

Lomalla on tapana passuuttaa itseään, ruuanlaiton sijaan valmis ruoka on oiva vaihtoehto. Silloin mennään ravintolaan, ei kaverin tai sukulaisten ruokapöytään. Haastavaa ja hauskaa siitä tekee se, että perheemme aikuiset ovat kasvissyöjiä.

Vegetarismi on terveellisyytensä vuoksi jatkuvasti kasvava ruokatrendi, joka näkyy jo ketjuravintoloidenkin tarjonnassa. Laatua löytyy pikkuhiljaa, kun kasvisruokailijat ovat oppineet antamaan rehellistä palautetta ravintoloissa tarjoilijan esittämään kysymykseen. Palvelu kruunaa hyvän ruokailukokemuksen, oli kyseessä sitten kioski tai kartano. Tästä syntyi havaintojen perusteella käsitys, että palvelussa on yllättävän suurta alueellista vaihtelua. Kuuluuko iloinen ja auttavainen mieli osaksi vain valikoituvaa paikallista suomalaista kulttuuria? Kavereilla vieraillessa minulla on muuten tapana kokata koko porukalle kasvisruokaa itse. Palautteesta kuulee, onko ruoka ja palvelu kohdillaan!

Loman tekee lomaksi se, että se on vastapaino työlle. Tällä kertaa lähes koko heinäkuu on ollut vapaa myös lukuisista luottamustehtävistä. Tyhjä kalenteri on rentouttavaa silmäiltävää, silloin kun se on itse aiheutettua.

Kolumnin deadline onkin ensimmäinen merkki siitä, että on jälleen aika aktivoitua. Elokuu tuo sitten mukanaan kaupunginhallitusta, valtuustoa ja mielenterveysjärjestötyötä. Kun työkuviot tuovat tulleessaan uudet oppilaat, uudet kollegat ja ihan kokonaan uuden koulun, on mielenkiintoista ja ehkä kiireistäkin uutta kokemusta ja toimintaa yllin kyllin tarjolla. Mutta kesäloman havainnoista voi mainiosti oppia jotain. Kiireetöntä asennetta, iloista ja auttavaista mieltä jokaisen loppukesän ja alkusyksyn puuhiin!

 

”Kiireetöntä asennetta, iloista ja auttavaista mieltä jokaisen loppukesän ja alkusyksyn puuhiin!