Eläkeläisellä kun on aikaa plarailla kaikenlaista, suurena kateuspäivänä lueskelin Kauppalehdestä kuntien viiden eniten yhteisöveroa maksaneiden listaa. Kuusamon lista: Kuusamon yhteismetsä 1.161.522 euroa, Kantola & Koramo 495.326 euroa, Rukakeskus Oy 483.712 euroa, Konekäkelät 172.123 euroa, EVO 169.369 euroa.
Tässä listassa monelle voi olla yllätys ainakin se, että Rukakeskus on kunnan kolmanneksi eniten yhteisöveroa maksava yritys. Viime vuosien äänekkäin mekastushan kun on ollut se, että Rukalta ei tule verotuloja koti-Kuusamoon.
Kuusamon kaupunki saa yhteisöverotuottoja 3,73 miljoonaa euroa. Kunta saa alueellaan toimivien yritysten yhteisöveroista 30,92 prosenttia, valtion pussiin niistä kilahtaa 69,08 prosenttia.
Kaikkien kuusamolaisyritysten yhteisöveroista valtio hyötyy siis reilusti yli seitsemän miljoonaa euroa.
Helsingistähän on maristu, että pääkaupunki elättää koko maan pikkukunnat, tähän joukkoon lasketaan mukaan siis myös Kuusamo, Taivalkoski ja Posiokin. Jonkinlaisen perusteen tälle väitteelle tuo se, että Kuusamossakin kunnan tuloista valtionosuudet tuovat viime vuosien perusteella noin 45 miljoonaa euroa, kuntalaiset maksavat kunnallisveroja 40 miljoonaa euroa, yhteisövero tuottaa siis 3,73 miljoonaa ja kiinteistövero 6,8 miljoonaa euroa.
Naturpolikselta löytyi lukemia siitä, kuinka paljon kuntien työssäkäyvästä väestä on julkisen sektorin palveluksessa ja kuinka paljon yksityisellä puolella. Sieltä löytyi mielenkiintoisia lukuja.
Helsingissä työssäkäyvistä 10,2 prosenttia on kaupungin palkkalistoilla. Kun siihen listään valtiolta palkkaansa saavat helsinkiläiset, julkinen sektori työllistää helsinkiläisistä yhteensä 16,2 prosenttia
Kuusamossa kaupunki työllistää työssäkäyvistä nykyisin 8,8 prosenttia. Valtiolta palkka juoksee 1,5 prosentille Kuusamon työssäkäyvistä. Vuonna 1990 vastaava luku oli neljä prosenttia.
Itse olen joskus laskeskellut, että vuosien varrella Kuusamosta on kadonnut ainakin reilut parisataa valtion työpaikkaa. Tästä huolimatta kunnan yritykset maksavat siis seitsemisen miljoonaa valtion kassaan.
Taivalkoskellakin valtion työpaikkoja oli 1990 4,5 prosenttia työpaikoista. Tällä hetkellä 1,2 prosenttia.
Jos Helsingissä kaupungin väestä 10,2 prosenttia on kaupungin työntekijöitä, eikö voisi vähän ajatella, että hallinto on tehotonta.
Ja jos pääkaupungissa lähes 17 prosenttia työssäkäyvistä saa palkkansa verotuloista ja Kuusamossa noin kymmenen prosenttia, niin kumpi se hyötyykään julkisista verotuloista enemmän.
Jos Kuusamon tapainen pienyritysvaltainen kunta maksaa valtion kassaan muun muassa helsinkiläisten virkamiesten palkkojen maksuun seitsemän miljoonaa vuodessa, niin kumpi elättää kumpaa.
Tässä on tietysti vedelty mutkia melko suoraksi ja varsin tarkoituksenmukaisesti.
Mutta niin on tehty pääkaupungissakin kun on lähdetty valittamaan, että etelä elättää pohjoisen kuntia.
Joskus on täältäkin muistutettava, että kumpiakin meistä tarvitaan.
Ja mietittävä, että miksi paljon mainostetussa tietoyhteiskunnassa valtion työpaikat pitää siirtää jonnekin isompaan keskukseen. Monia asioita voidaan tehdä ihan yhtä hyvin täällä Koillismaalla kuin Oulussakin, minne suurin osa täältä kadonneista työpaikoista on siirretty.