Koko kansan suosituimpia valittamisen aiheita on vuodesta toiseen terveydenhoidon surkeus. Jonkinsortin vastarannankiiskenä olen yrittänyt joskus jurputtaa vastaan. Suhteellisen perusterveenä en itse ole törmännyt isompiin ongelmiin ja aina kun olen tk:n palveluja tarvinnut, kaikki on toiminut kiitettävästi.
Tänä keväänä lähipiiriin kuuluvan kansalaisen lonkka oli tullut vuosihuoltojen loppupäähän ja tarvitsi perusteellisen huollon paikallisessa keskussairaalassa.
Jonotuskaan ei ollut häiritsevän pitkä ja leikkaus sujui ilman murheita. Toipuminenkin normaaliajoissa eli kaikki hyvin.
Suurimman yllätyksen tarjosi parin viikon kuluttua tullut lasku isosta leikkauksesta ja kolmesta sairaalassa vietetystä päivästä leikkauksen jälkeen, vähän yli 140 euroa.
Ensin kävi mielessä, että tämä oli lasku vain sairaalassa vietetyistä öistä. Mutta ei tullut lisää laskuja vaikka pari kuukautta odoteltiin.
Eikä se isompien laskujen tulemattomuus isompi yllätys ollutkaan kun tiesin, että se isompi lasku tulee jossain vaiheessa - ei kotiin vaan - kotikuntaan.
Kyselin sitten tutuilta, että mitä kotikunta maksaa siitä, että sen veronmaksaja on käynyt erikoisterveydenhoidon potilaana isommassa terveydenhoiton yksikössä.
Aivan tarkkaa hintaa en mistään saanut. Eikä sellaista löytynyt yliopistollisten sairaaloiden hinnastostakaan. Siellä se kuitenkin jossain oli, mutta sen verran monimutkainen hinnasto oli, että tavallisen eläkeläistoimittajan taidoilla hintaa ei löytynyt.
Tavallisesti asioista perillä oleva asiantuntija arvioi, että kotikuntaan pätkähtävä lasku lonkkaleikkauksesta on noin 8.000 euroa. Tämän asiantuntijan tietoihin olen oppinut vuosien varrella uskomaan vaikka muistuttikin, että kun on jo eläkkeellä, ei ihan tarkkaan tiedä nykyisiä hintoja ihan sentilleen.
Eli noin kahdeksantuhannen euron hintaisesta operaatiosta sen avulla kivuliaista lonkkavaivoista eroon päässyt maksaa itse operaatiosta vajaat 150 euroa.
Ja sitten joku suomalainen vielä jaksaa marista, että on tää paska maa!
Joskus ennenkin olen toivonut, että kun erikoissairaanhoidosta lähetetään asiakkaalle lasku, siihen pitäisi merkitä kaksi summaa: ensin se summa, mitä koko hoito tulee maksamaan asiakkaan kotikunnalle ja sitten se, kuinka paljon hän siitä itse maksaa.
Monelle kun näyttää hämärtyneen totaalisesti se, että sairaanhoito ja varsinkin erikoissairaanhoito on melkoisen kallista. Niin sanottu kustannustietoisuus on hämärtynyt kun asiakas - kiitos hyvinvointivaltiomme - maksaa todellisista kustannuksista vain murto-osan
Kuusamostakin muistuu ne ikuiset marinat, että ei ne päättäjät ole taaskaan osanneet tehdä talousarvioita oikein kun varsinkin perusturvan budjetissa erikoissairaanhoidon kuluihin pitää taas myöntää lisää.
Tietääkseni ne lonkkaleikkaukset on vielä pieniä menoeriä monien muiden paljon vaikeampien äkillistenkin sairaustapausten hoitamisen kuluihin verrattuna. Melkoinen Nostradamus pitäisi olla, jos osaisi tällaiset tapaukset ennakoida pari vuotta etukäteen.