Suomen, ja erityisesti pohjoisen, matkailu kansainvälistyy kiihtyvällä tahdilla. Tämä ilmenee esimerkiksi Tilastokeskuksen majoitustilastoista. Kun vuonna 2016 Kuusamon kansainväliset matkailijat kerryttivät absoluuttisesti 114 986 yöpymisvuorokautta, vuonna 2017 vastaava luku oli 143 542. Vuonna 2016 Kuusamon kansainväliset matkailijat edustivat suhteellisesti 21 prosenttia yöpymisistä, kun vuonna 2017 heidän osuutensa oli 24 prosenttia. Vertailun vuoksi vuonna 2017 kansainväliset matkailijat kerryttivät valtakunnantasolla 31 prosenttia yöpymisistä.
Alueiden ja kohteiden kansainvälistymistä voidaan tarkastella niin matkailukysynnän kuin matkailutarjonnan näkökulmasta. Edellinen painottaa matkailijoiden määrää ja rakennetta, kun jälkimmäisen korostaa yritystoiminnan määrää ja rakennetta.
Matkailun kansainvälistyminen alkaa yleensä matkailukysynnästä. Prosessin edetessä kohteeseen saapuu yhä enemmän kansainvälisiä matkailijoita. Heidän määräänsä ja kansallisuusrakennetta voidaan seurata yöpymisten osalta esimerkiksi Tilastokeskuksen majoitustilastojen avulla.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt matkailutarjonnan kansainvälistyminen. Kun matkailijarakenne kansainvälistyy, se vaikuttaa kohdealueen matkailutarjontaan. Käytännössä tämä näkyy alueella lisääntyvänä kansainvälisenä yritystoimintana. Tällä hetkellä pohjoisen matkailussa ovat mukana kansainväliset matkanjärjestäjät ja lentoyhtiöt sekä jonkin verran majoitus- ja ravitsemispalveluita tarjoavia yrityksiä.
Viime aikoina on havaittu, että erityisesti aasialaiset matkanjärjestävät käyttävät liikennepalveluissa osaksi kansainvälisiä yrityksiä. Kansainvälisten yritysten työvoima on usein ulkomaalaistaustaista. Kansainvälinen matkailutarjonta on pohjoisessa vielä varsin vähäistä.
Matkailutarjonnan kansainvälistymisessä on aluekehityksen kannalta myönteisiä tekijöitä. Kansainvälistymisen ansiosta yritystoimintaan saadaan pääomia ja innovaatiota kohdealueen ulkopuolelta. Tämä mahdollistaa uudet investoinnit ja työpaikat. Kansainvälistä yritystoimintaa ja verkostoja voidaan hyödyntää alueen kokonaisvaltaisessa kansainvälistymisessä ja muiden toimialojen vientiponnisteluissa. Ulkomaalaiset työntekijät helpottavat osaltaan työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmaa. Ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä, jos he tulevat matkailijoiden lähtömaista, on kulttuurintuntemusetu palvelutapahtumassa.
Kansainvälistyvä yritystoiminta asettaa myös haasteita aluekehitykselle. Kansainvälisten yritystoiminnan ja työvoiman aluetaloudelliset vuodot ovat huomattavia, mikä ilmenee vähäisempinä valtion- ja kunnallisverotuloina.
Vuodoista johtuen kansainvälisen yritystoiminnan kerrannaisvaikutukset aluetalouteen ovat vaatimattomia. Kansainvälisten yritysten ja alueen toimintakulttuurissa ja -tavoissa saattaa olla myös eroja. Tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että yritysten ja kohdealueen tavoitteet matkailun roolista aluekehityksessä ovat erilaiset. Alueen ulkopuolisen yritystoiminnan keskiössä on usein matkailukehitys, ei niinkään matkailu aluekehityksen välineenä paikallistasolla.
Alueiden ja kohteiden kansainvälistymiselle ei ole olemassa yksiselitteisiä mittareita. Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkimuskirjallisuudessa ei ole määritelty absoluuttisia tai suhteellisia raja-arvoja kansainväliselle matkakohteelle. Edellinen koskee niin matkailukysyntää kuin matkailutarjontaa. Kaikkiaan kansainvälistymisprosessin edetessä on odotettavissa kansainvälisen yritystoiminnan lisääntyminen pohjoisen matkailuelinkeinossa.