Kuusamon keskustan kehittämis- ja kuihtumisjuoksussa olen vuosien kuluessa törmännyt ainakin kolmeen mielestäni kulminaatiopisteeseen. Heti aluksi vanha sananlasku: joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään. Kiivaimmat voivat ryhtyä heti kaivamaan tikkuja.
Yhdeksi ratkaisevimmaksi tekijäksi nykytilanteeseen on sanottu ”virhettä”, joka syntyi kun isot marketit rakennettiin Torangin risteyksen tuntumaan. Mutta miksi ne sinne rakennettiin? Yksi syy oli, että osuuskaupan kaavailut keskustassa saivat kylmää kyytiä eräässä ratkaisevassa kokouksessa. Osuuskauppa kävi neuvotteluja niin torialueen omistajan, jakokunnan kuin myös viereisen Otsolan tontin omistajan kanssa.
Neuvottelujen tarkoituksena oli saada keskustasta tarpeeksi iso alue, johon olisi voitu rakentaa iso market. Neuvottelut jakokunnan kanssa menivät sujuvasti siihen asti kun jakokunnan yleinen kokous kokoontui.
Muutama torilla pientä kauppaa käyvä onnistui masinoimaan kokoukseen väkeä, joka ei hyväksynyt torialueen myyntiä. Kauppoja ei syntynyt ja osuuskaupan johdon katseet kääntyivät Torankiin, missä oli jo tontti valmiina.
Kohtaus kaksi. Kaupunki, silloin vielä kunta alkoi 90-luvun alussa suunnittelemaan Kitkantien kohentamista. Teknisen lautakunnan väki lähti kiertämään niihin aikoihin kohennettuja kuntataajamia. Käytiin mm. Nivalassa ja Jyväskylässä. Olin mukana matkalla. Sen jälkeen laadittiin suunnitelmia, joilla keskustan ilme olisi muuttunut aivan toiseksi kuin mitä se edelleen on.
Hyvin alkanut kehittämistyö kilpistyi lopulta kadun varren tontinomistajien kiivaaseen vastustukseen. Hyvänä apuna toimi ilmestymisensä aloittanut ilmaisjakelulehti, jossa muun muassa sen aikainen hallituksen puheenjohtaja leimattiin lähes rikolliseksi sen vuoksi, että kaavoitustyön alkuvaiheissa Kitkantielle tuli rakennuskielto.
Rakennuskielto jonkun keskeisen alueen kaavoitustyön alkaessa on normaali toimenpide, joka ei käytännössä merkitse rakentamisen ja remontoinnin kieltämistä. Päätös tarkoittaa vain sitä, että jos kaavoitustyön ollessa kesken alueella tehtävät rakennustyöt katsotaan normaalia tarkemmin, jotta ne eivät ole ristiriidassa uuden tekeillä olevan kaavan kanssa.
Lopputulos oli taas, että suunnitelmat unohdettiin hiljalleen eikä mitään tapahtunut.
Kolmas episodi oli yhden kuusamolaisen yrittäjän esittelemä suunnitelma keskustan ilmeen muuttamiseksi rakentamalla urheilukentän paikkeille Kirkkolahden maisemaa ja keskustan läheisyyttä hyödyntävä lastenmaailma.
Suunnitelmat olisivat vaatineet urheilukentän siirtämisen liikuntakeskuksen viereen. Kenttää ei silloin oltu vielä remontoitu ja iso remontti oli tiedossa lähiaikoina. Eli kentän rakentaminen uuteen paikkaan ei olisi ollut sen suurempi urakka kuin sen remontti nykyiselle paikalleen.
Suunnitelma olisi vaatinut laajaa kaavamuutosta keskustassa. Kuten ennenkin, varsinkin kentän siirto sai aikaan lähes kansanliikkeen vastustamaan hanketta. Eikä kaavamuutoskaan saanut tarpeeksi kannatusta.
Ikimuistoisin oli erään päättäjän perustelu kielteiselle kannalleen: ”Eihän tässä ole kyse muusta kuin siitä, että yrittäjä aikoo rikastua”.