Matkailulla on sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristöllisiä, sosiokulttuurisia ja taloudellisia aluevaikutuksia. Aluekehityksen näkökulmasta korostetaan matkailun positiivisia talousvaikutuksia, kuten matkailutuloja, -työpaikkoja ja verotuloja. Matkailua käytetäänkin aluekehityksen välineenä erityisesti perifeerisellä maaseudulla. Myönteisen matkailu- ja aluekehityksen edistämiseksi matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä sovelletaan eri aluetasoilla strategista suunnitteluprosessia. Prosessin eri vaiheissa on tiedostettava matkailun aluetalousvaikutukset.
Ensiksi, suunnitteluprosessin nykytilan analyysivaiheessa ja tavoitteiden asettamisvaiheessa tarvitaan tietoa matkailun tämänhetkisistä talousvaikutuksista: matkailun aluetaloudelliset vaikutukset pitää mitata. Ei voida asettaa tavoitteita tulevaisuuteen, jos ei tiedetä matkailuelinkeinon nykytilaa. Absoluuttisten talousvaikutusten ohella mittaaminen tuottaa tietoa matkailun suhteellisesta merkityksestä aluetaloudessa. Tämä tieto on hyödyllistä silloin, kun alueella pohditaan kehittämisresurssien kohdentamista eri elinkeinojen ja toimialojen välillä.
Toiseksi, suunnitteluprosessin toimenpiteiden määrittämisvaiheessa tarvitaan tietoa niiden ennustetuista talousvaikutuksista. Vaikutusennusteilla voidaan simuloida vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä. Matkailun kehittämishankkeiden ja investointien tavoiteltuja aluetalousvaikutuksia on tarkasteltava myös kriittisesti. Vaikutusennusteet auttavat hahmottamaan ja arvioimaan tavoitellun tuotoksen suhdetta aluetaloudellisiin panostuksiin. Tuotoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankkeiden ja investointien talousvaikutusennusteet tuovatkin jäntevyyttä ja systemaattisuutta matkailusuunnitteluun.
Kolmanneksi, suunnitteluprosessin seurantavaiheessa tarvitaan tietoa jo tehtyjen toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista. Kun kohdealueella toteutetaan matkailun kehittämishankkeita ja investointeja, on seurattava näiden toimenpiteiden vaikutuksia ja verrattava niitä asetettuihin tavoitteisiin. Systemaattinen seuranta mahdollistaa tehtyjen toimenpiteiden ja havaittujen vaikutusten välisen yhteyden analysoinnin. On kuitenkin varottava tulkitsemasta alueella tapahtuneiden muutosten johtuvan vain yhdestä yksittäisestä kehittämistoimenpiteestä. Matkailussa on runsaasti kohdealueen sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat elinkeinoon ja sen kehitykseen.
Edellä esitettyjä näkökulmia luonnehtii erilainen aika-käsite. Matkailun mittaaminen ja seuranta ovat jälkikäteistarkasteluja: ne selvittävät jo toteutuneita vaikutuksia. Sen sijaan ennusteet ovat etukäteisarviointeja, ja niissä pyritään hahmottamaan vielä toteutumattomia vaikutuksia.
(Matkailu)suunnittelutoiminta tähtää aina tulevaisuuteen, joten erityisesti etukäteisarvioinnit ovat mielenkiintoisia suunnittelun näkökulmasta. Toisaalta suunnittelu kaipaa myös jälkikäteistarkasteluja ilmiön nykytilasta ja jo toteutuneesta kehityksestä tulkittaessa tehtyjen toimenpiteiden ja havaittujen vaikutusten välisiä yhteyksiä. Nämä tulokset ja niistä esitetyt johtopäätökset on syytä ottaa huomioon suunnittelussa.
Kaikkiaan matkailusuunnittelu tarvitsee tuekseen monipuolista tietoa aluevaikutuksista, koska kehittämistoimet muuttavat kohdealueen ominaispiirteitä. Tämä puolestaan vaikuttaa alueen matkailuvetovoimaan ja siten matkailutalouteen tulevaisuudessa.