Jalkapallon MM-turnaus on edennyt jo pudotuspelivaiheeseen. Nyt ei ole tarvinnut valvoa pikkutunneille, mutta Kuusamon kylillä kerrottiin vuoden 1986 MM-kisojen aikaan tarinaa opettajasta, jonka naapurit eivät nuku kun Englanti on kentällä. Kisat järjestettiin Meksikossa ja ne pelattiin yöllä. Itseltäni moni ottelu jäi katsomatta ja Diego Maradonan Jumalan käsi -maalin näin Urheiluruudusta ja kuvan Kalevasta.
Jalkapalloa katsottiin tv:stä siinä missä muuallakin, mutta muutoin jalkapallon tilanne Kuusamossa oli surkea. Eno kertoi pelanneensa 1950-luvulla KEV:n topparina, mutta jostain syystä laji oli horroksessa 1980-luvulla. Tuolloin sitä ei pelattu nähdäkseni juuri kuin koulujen välitunnilla ja kesäaikaan pelloilla. Viritystä seuratoimintaan kuitenkin oli: Yksi vanha jalkapallomies laittoi sanaa kiertämään meidän alakouluikäisten joukossa, että Nilolla alkaa jalkapallokerho. Meitä tuli paikalle vajaat parikymmentä innokasta.
Treenien alkajaisiksi mies kaivoi autostaan katuharjan ja käveli kentän reunaan. Harjan hän asetti haarojensa väliin, harjapuoli ylöspäin ja raapi varrennokalla hiekkakenttään sivurajat. Näytti kuin hän olisi ratsastanut laiskalla keppihevosella, jonka perä laahaa maata. Harjan lakaisupää nousi haaroista tuuheana kohti taivasta, mikä antoi rajojen piirtämiseen syvän koomisen yleisilmeen. Kun kenttä oli valmis, hän otti autostaan pallon, heitti sen kentälle ja sanoi, että pelatkaa. Harjoitukset olivat melko pitkälti siinä. Jostain syystä seuratoiminta jäi (ainakin omalta kohdaltani) yhteen kertaan ja lajin virkistymistä saatiin odottaa Kuusamossa vielä ainakin vuosikymmen.
Pellolla jalkapalloa pelattiin omikseen kavereiden kanssa senkin edestä. Niihin aikoihin minulle jäi tapa, etten koskaan potkaise maassa lojuvaa palloa tarkistamatta ensin sen sisältöä. Huhu kertoi käytännön pilasta, jossa toinen teki niin kuin hullu käski: Väitettiin, että yksi itseä vanhempi tyyppi oli leikannut vanhan jalkapallon kyljestä halki, laittanut sisään ison kiven ja asettanut pilkulle. Sitten hän oli sanonut paikalle tulleelle kaverilleen, että vedä rangaistuspotku, hän menee maaliin. Kukin voi kuvitella, miltä tuntuu kajauttaa varpaansa päänkokoiseen kiveen.
Jalkapalloa pelattiin myös välitunnilla kesät talvet. Pakkasella pallo jäätyi koppuraksi, ja sen saaminen naamaan jätti melko unohtumattoman muiston. Välitunnilla pelaaminen on pysynyt Kuusamon koululaisten ohjelmassa vuosikymmenet. Juteltiin sukulaispojan kanssa alkukesästä ja muisteltiin omia alakouluaikojamme. Poika kertoi pelanneensa jalkapalloa yksin kokonaista rinnakkaisluokkaa vastaan.
– Miten kävi?
– Hävisin 4-3.