Nurkkakuntaisia. Omahyväisiä. Yhteistyötä karttavia. Osuuskauppa ja meijeri keskipisteinä. Maitotilipäivänä KoillisPohjan tienoo kuhinan ympäröimänä. Maatalousnäyttely. Koskisota. Ainutlaatuinen luonto. Rukan veto heräämässä. KEV ja hiihtäjät. Susi-Kalle. Kankkonen-Wirkola ja Rukan kisat. Huvipuisto ja radion lavalauantai. Rukan juhannus ja Heikki Kahila. Suviseurat Määttälänvaaralla. Siinä mielikuvien pisaroita, millaiseksi Kuusamo ja kuusamolaiset nähtiin ennen muinoin.
Nyt julkisuuskuva koetaan kaikkialla yhä tärkeämmäksi. Elina Kemppaisen 21.5.2018 julkaistu kolumni kertoo, miten monitahoisemmat tekijät vaikuttavat alueiden kehitykseen ja pr-imagoon. Tänäistä Kuusamoa viedään maailmalle monipuolisempana. Nuoremman sukupolven taidot levittäytyvät useille taitojen sektoreille: alppilajit, lentopallo, pyöräily, voimanosto, paraolympiaedustus, jääkiekko, kirjallisuus, taiteet valokuvausta myöten jne.
Kuusamo ei olisi vetovoimainen alue ilman Rukaa. Näin tulee olemaan vuosikymmeniä. Ruka sävyttää monipuolistuvaa elinkeinorakennetta ja pk-yrittäjyyden voimistumista. Lukuisat yritykset ovat Rukan matkailun kerrannaisvaikutuksia. Se ulottuu aina Keron Juuso -julkisuuteen maalausvetoineen. Vetovoimaisen matkailun rinnalla Pölkyn ja puunjalostuksen hedelmät kirjaavat elinkeinojen kuvaa. Kalanjalostuksen ja elpyvän juuston valmistuksen tulokset siivittävät kristallisoituvaa leimaa kera-miikkatoimintojen säihkeiden rinnalla.
Luonto mieltyy kiinteästi Kuusamon kuvaan. Panostaminen luonnontuotteisiin vahvistaa luontoku-vaa ja lähiruoan esiinmarssia. Tätä ei pidä käsittää luontokaupunkijulistuksen ylistykseksi, vaan yksittäisten asukkaiden. Lähinnä kolme piirrettä heikentävät Kuusamon julkisuuskuvaa, nimittäin: 1) luontoa ei nähdä kokonaisuutena, 2) kuusamolaisten yhteen puhaltamisen heikkous ja 3) alueen poliittisen voiman lasku. Kuusamo ei ole Ruka eikä päinvastoin. Markkinointi on kapea-alaista. Luon-to-Kuusamolta puuttuu visio. Kesäkauden ja paikallisyrittäjien ainutlaatuisuutta ei kyetä jalostamaan kunnolla. Mihin Kuusamo-kuvaa viedään Rukan ylirakentamisella? Rakentamisbuumi näyttäisi olevan 10-15 vuotta jäljessä uusimmista luontorakentamisen ”arkkibiotekniikan linjauksista”.
Yhteen hiileen puhaltaminen takkuaa, kuten Seppo Salminen kolumnissaan linjasi. Kaivostoiminnan kielto vain Rukan läheisyydessä ei ole riittävä luontoKuusamon pelastamiseksi. Puhdas luontokuva edellyttäisi koko alueen kattavuutta. Pro Kuusamon katsanto taitaa olla liian kapea-alaista, mistähän johtuu. Puhdas luontoalue ja omaleimaisuus olisi vuosien jälkeen vetovoimatekijä tarkasteltaessa Kuusamoa osana maailman yhteisöä. Käytännön luomiseen on tilaa. Tulisi olla halua sitoutua yhtei-seen kehittämiseen, etenkin matkailun mahdollisuudet tulisi hyödyntää kyläkuntien ja yrittäjien yhteistyöllä.
Ikävä kyllä, poliittinen voima on heikentynyt Arkadianmäen jakarandatuoleihin asti, sitten Saapungin. Julkisuuskuvan edelleen kirkastamiseksi tarvittaisiin mm. korkeamman ammatillisen koulutuksen järjestämistä matkailun, tietotekniikan ja vanhuustyön osalta. Se on vastuullisten poliittisten voimien työtä. Jäämme odottamaan. Luulisi asiantuntemusta löytyvän. Se olisi vastuullisuutta kyvyiltään monipuoliselle nousevalle sukupolvelle, jonka uskon luovan myönteistä julkisuuskuvaa.