Tammikuu tuprutti lunta ja helmikuu on alkanut pakkasilla. Kotopuolessa tämä menettelee. sehän on jokatalvista. Helsingissä meinaa jäätyä, kun pakkasta on 12 astetta ja pureva viima tuivertaa naamaan jokaisessa kadunristeyksessä. Kylmää tuo pohjoistuuli, tuulipa mistä päin tahansa.
Nykyinen kämppäni – kämpiö, kuten tyttärenpoikani vuokrayksiön nimitti – on pääkaupungin eteläreunalla, korttelin päässä merestä. Matkaa eduskuntaan tasan kaksi kilometriä navigaattorin mukaan. Helsingin viimassa nämä kilometrit ovat selvästi pitempiä kuin kotipuolessa, mutta sisukkaasti olen toistaiseksi matkan kävellyt.
Luntakin täällä etelässä on, varmaan parin vaaksan verran. Naapuritalon asukas harmitteli, että sitä on kadunvarret täynnä, suojasään jälkeen pakkasissa jäätynyttä kömpyrää, töyrästä ja iljannetta niin, ettei autoa meinaa saada parkkiin tai parkista pois. Suosittelin Taivalkoskea, jossa sopii parkkeeraamaan vaikka lunta onkin viisinkertainen määrä.
Aloitettiin nämä kevättalven kähinät. Taikka valtion tärkeitä asioitahan nämä. Vaihdettiin puhemiehistöä ja sosiaali- ja terveysvaliokunta menetti hyvän puheenjohtajan, kun Tuula Haataisesta tuli varapuhemies. Ministereitäkin kokoomus kierrätti, moneskohan lienee ministerinvaihdos heillä jo tällä vaalikaudella. Keskustallakin kaksi on vaihtunut ja yksi tullut lisää.
Omissa valiokunnissani kevätkauden haastavin urakka tulee olemaan sote-lakien sorvaaminen lopullisiin muotoihinsa. Niitä on periaatteessa kolme ”päälakia”: maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sekä valinnanvapauslaki.
Sitten on näihin liittyviä lukuisia pienempiä mutta yhtä tärkeitä lakeja kuten rahoituslait ja palveluntuottajalaki. Ja sitten on lukematon – siis toistaiseksi tuntematon määrä – olemassa olevia lakeja, joita pitää muuttaa kun koko järjestelmä muuttuu.
Tavoite on, että sote-uudistuksen lait valmistuvat kevätkauden aikana, jotta maakuntavaltuuston vaalit voidaan järjestää tulevana syksynä.
Jos ajatellaan oma maakuntaamme, Pohjois-Pohjanmaata, on erityisen tärkeää, että vaaleihin saadaan Koillismaalta sellaisia vetovoimaisia ehdokkaita, jotka saavat ääniä riittävästi. Myös muualta maakunnasta kuin omista kunnista.
En tiedä, millä tavalla muut puolueet ”jyvittävät” ehdokaspaikat, Keskusta on kuitenkin jakanut paikat aiempien vaalien äänten suhteessa. Tämän vuoksi esimerkiksi Kuusamon Keskusta saa (luultavasti joutuu, piirihallituksen määräämänä) asettaa listoille aika monta nimeä, jolloin vaarana on, että äänet hajaantuvat jopa liikaa. Oulun seudulla kun noita äänestäjiä on jokunen enemmän.
Koillismaan edustus on tärkeää sen vuoksi, että noilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto on se, joka viime kädessä päättää, millaista sote-toimintaa maakunta missäkin kunnassa ja milläkin alueella järjestää.
Yksityisten sote-keskusten paikkoja maakunta ei määrää. Kuusamo on jo sen kokoinen paikkakunta, että yksityistä toimintaa tulee olemaan. Yksityisten sote-keskuksen sivupisteitä tulee ihan varmasti Taivalkoskellekin.
Sote-keskus – nykyinen terveyskeskus - voi siis olla maakunnan omistama tai yksityinen. Valinnanvapauslain mukaan jokainen voi valita, mistä hoitonsa hakee. Asiakasmaksu on sama kummassakin.
Mutta jos on pieni sote-keskuksen sivupiste, potilas voi joutua matkailemaan naapurikuntaan. Siksi olisi erityisen tärkeää, että Koillismaan kunnissa olisi maakunnan täysimittainen sote-keskus. Maakuntavaltuuston päättämänä.