Muuttuuko maailma hetkessä? Olemme oppineet historiasta muistamaan joitakin tärkeitä päivämääriä ja vuosilukuja. Itsestään selvästi ajattelemme, että Suomi itsenäistyi 6.12.1917, kun eduskunta hyväksyi senaatin itsenäisyysjulistuksen. Reformaatio eli uskonpuhdistus alkoi toden teolla 31.10.1517, kun Martin Luther julkaisi aneteesinsä Wittenbergissä. Onkohan tämä vallan yksinkertainen käsitys historiasta?
Suomen itsenäistymistä on juhlittu joulukuun kuudes päivä vuodesta 1919 alkaen. Itsenäisyyspäivän viettäminen nimenomaisena päivänä on valtiovallan yksiselitteinen päätös. Marraskuussa 1919 valtakunnan hallitus määräsi joulukuun kuudennen päivän Suomen itsenäisyyspäiväksi.
Tapahtumahetkellä tavallinen suomalainen ei huomannut 6.12.1917 tapahtuneet mitään erityisen suurta ja normaalista poikkeavaa. Kuluneen vuoden aikana oli ollut levottomuuksia ihan tarpeeksi. Talollisten, huonemiesten ja työläisten arki jatkui totutuissa kuvioissa. Eduskunnan hyväksyessä itsenäisyysjulistuksen ei ollut mitenkään varmaa, miten Suomen tilanne tulisi kehittymään. Itsenäisyys ei ollut alkuunkaan varmalla pohjalla.
Itsenäisyyspäiväksi olisi olemassa useita muitakin perusteltuja päivämääriä. Ensimmäinen mahdollinen ajankohta itsenäisyyspäiväksi olisi 18.7.1917, jolloin eduskunta hyväksyi valtalain. Suomen eduskunta päätti 10.11.1917 puhemiehistön ehdotuksesta asettaa kolmijäsenisen valtionhoitajakunnan käyttämään korkeinta valtaa venäläisten viranomaisten sijaan. 15.11.1917 eduskunta päätti uudelleen julistautua korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa. Joulukuun neljäs päivä P. E. Svinhufvudin johtama senaatti antoi eduskunnalle esityksen Suomen itsenäisyydestä ja tasavaltaisesta hallitusmuodosta. Joulukuun neljäs päivä olisi yhtä perusteltu itsenäisyyspäivä kuin vakiintunut joulukuun kuudes päivä.
Yksi varteenotettava vaihtoehto itsenäisyyspäiväksi oli monien mielestä 16.5.1918, jolloin sisällissodan päätyttyä valkoinen armeija ylipäällikkö Mannerheimin johdolla suoritti voitonparaatin Helsinkiin. Päivästä ongelmallisen teki se, että 16. toukokuuta edusti itsenäisyyttä ainoastaan osalle kansasta. Joulukuun kuudes voidaan ajatella kansanvallan korostuksen päivänä.
Reformaation alkamisen määrittely on aivan yhtä haastavaa kuin oikean itsenäisyyspäivän valinta. Reformaatio ei todellisuudessa alkanut Lutherin julkaistessa kuuluisat teesinsä 31.10.1517. Teesit olivat yksi osa suurempaa kehityskulkua. Teesit olivat vastareaktio katolisen kirkon epäkohdille. Reformaation eli uskonpuhdistuksen taustalla vaikuttivat monet yhteiskunnalliset ja poliittiset syyt uskonnollisten syiden ohella. Reformaatio olisi todennäköisesti tapahtunut jossain muodossa ilman Martin Lutheriakin. Martin Luther on osa suurempaa tapahtumien ja aatteiden kehityskulkua.
Historialliset päivämäärät ovat lopulta sopimuksia, jotka hyvällä tavalla helpottavan historian kehityskulkujen tuntemista. Yhdessä sovitut ja vakiintuneet merkkipäivät antavat hyvän mahdollisuuden pysähtyä juhlistamaan tärkeiksi koettuja historian vaiheita. Yksittäisiin päivämääriin takertuminen valitettavasti yksinkertaistaa kuvaa menneisyydestä ja ohjaa tarpeettomasti ajattelua. Suuret historian tapahtumat ovat aina pitkien kehityskulkujen tuotetta. Suomen itsenäistyskehitys oli vuosikymmenten hidas prosessi, joka huipentui syksyllä 1917.
Tietämättämme me voimme olla juuri nyt osallisia suuriin historiallisiin tapahtumiin ja murrosaikoihin. Asioiden todellinen merkitys selviää vähitellen vasta paljon myöhemmin. Ja lopulta se, mitä tahdomme muistaa, on vain osa suurempaa kokonaisuutta. Historiasta olisi ensiarvoisen tärkeää nostaa tietoisuuteen juuri sitä, mitä emme tahtoisi muistaa. Silloin kuva menneisyydestä olisi todellisempi ja aidompi.