Lukeminen on yksi parhaista harrastuksista, mitä ihmisellä olla voi. Lukutaitoa todella kannattaa ylläpitää siitä asti, kun ensimmäiset sanat alkavat hahmottua lauseiksi. Lukemisen ja lukaisun taitoa, suomen kielen monimerkityksellisyyden ymmärtämistä ja oikeakielisyyttä tarvitaan yhä enemmän esimerkiksi opiskelussa ja työelämässä. Lukeminen on helppo tapa oppia ja ylläpitää kielitaitoa, sillä suomi ei tunnetusti ole se mukavin päntättävä.
Olen itse viime vuosina lukenut pääosin tietokirjallisuutta: kun opinnoissa lukee viikoittain mielenkiintoisia opuksia, ei ensimmäisenä ole mielessä kirjojen lukeminen myös nukkumaan mennessä tai sunnuntaiaamun sarastaessa. Luetut opit esimerkiksi ryhmäilmiöistä, kasvusta ja kehityksestä, tai vaikka stressistä ja hermostosta pysyvät mukana myös arjen kommelluksissa -suodatan kaikki tapahtumat opitun kautta, mikä vain syventää luettuna opittua.
Kuitenkin aina, kun opiskelujen suhteen on ollut rauhallisempaa, olen tarttunut sekä tieto- että kaunokirjallisuuden teoksiin halutessani paeta arkea. On mahtavaa upota itseäni kiinnostaviin teemoihin, jotka valtaavat kaikki ajatukseni. Se onkin lukemisessa hienointa – jokaiselle löytyy jotain.
Nykypäivänä etenkin nuoret ovat tottuneet nopeatahtiseen lukemiseen; some vilisee mainostekstejä, kuvatekstejä ja artikkelinostoja. Harva lukee, vaan lukaisee huolimattomasti, mistä seuraa usein suuriakin väärinkäsityksiä. Olisi hienoa, että perusteellinen lukeminen ja lukemisen tuoma uppoutumisen tunne, flow, pysyisi myös nuorten elämässä. Se, että voi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, on nykypäivänä harvinainen taito. Onneksi jokainen voi oppia sen uudelleen.
Useita suomen kielen ilmauksia voi myös halutessaan tulkita monin tavoin. Usein, kun jokin olennainen lause esimerkiksi uutisesta on ohitettu lukematta, muuttuu sisältö täysin. Tästähän riemu repeää, ja kommenttilaatikko täyttyy vastakkain asetelluista näkemyksistä sekä mustavalkoisista mielipiteistä. Tätä media tavoittelee, vaikka rakentava keskustelu olisi usein kaikille antoisampaa.
Oli teksti sitten kirjan, lehtiartikkelin, blogin tai runon muodossa, on se monin tavoin antoisaa. Minä jostain syystä vain rakastan tätä kieltä, sen mutkia ja kiemuroita. Rakastan lukea ja toivottavasti joskus myös kirjoittaa oivaltavan koukuttavaa tekstiä. Lukeminen opettaa myös monia muita taitoja, sillä laajentuneen sanavaraston ja ilmaisun ansiosta osaamme varmasti myös kohdata ja käsitellä oman elämämme kiemuroita helpommin muiden kanssa.
Rikastunut kieli rikastaa myös ajattelua ja ilmaisua, mikä tekee ihmisestä kiinnostavan ja helposti lähestyttävän. Erilaisten tekstien ja teoksien lukeminen opettaa myös ymmärtämään erilaisia elämäntilanteita, persoonia ja näkemyksiä, vaikka omaa kokemusta jostain asiasta ei olisikaan. Kaikki tämä, ainakin minun mielestäni, on melko uskomatonta.
Ehkä sinäkin voisit lukea yhden kirjan auringon alla loikoillessasi, vaikka olisit aina ajatellut, että lukeminen ei ole juttusi?