Uusista bio- ja monijalostamohankkeista kuulee uutisia harva se päivä, vieläpä ympäri Suomea.
Säkylään nousee ensimmäinen monituotejalostamo, jossa elintarviketeollisuuden ja maatalouden jätteistä valmistetaan kahdella eri teknologialla dieseliä ja kaasua. Oulun Energia rakentaa 200 milj. euron biovoimalaitoksen. Rakentaminen alkanee kesäkuussa 2018. Laitos hyödyntäisi monipuolisia polttoainekoostumuksia. Keitele-konserni rakentaa pellettitehtaan Kemijärvelle, missä sahalaitos ja liimapalkkitehdas toimivat entuudestaan. UPM suunnittelee Kotkaan suurta biojalostamoa.
Niinpä, tällaisia uutisvirtoja vanhojen päälle.
Äänekoskella avattiin Metsä Groupin biotuotetehdas syksyllä 2017. Muita viimeisimpiä investointeja ovat UPM:n liikenteen biopolttoaineita valmistava laitos Lappeenrannassa, Fortumin bioöljylaitos Joensuussa ja MetsäGroupin biokaasulaitos Joutsenossa.
Kaiken päälle Suomessa on muutoin vireillä toistakymmentä biopolttoainehanketta. Investointiselvitysten alla olevat Kuopion (mahdollisesti maailman suurin sellutehdas), Kemijärven, Paltamon ja Haapaveden biojalostamot ovat suurimpia. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, Suomessa investoidaan noin 5 mrd euroa uusiin jalostamoihin ja puutuoteteollisuuteen.
Miten tämä on ollut ja on mahdollista? Pelkistetysti, yritystason ratkaisujen ohella poliittisen päätöksenteon tahtoa ja suunnan osoitusta tarvitaan. Pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus edistää määrätietoisesti bioenergia- ja jalostusinvestointien syntymistä Suomeen. Pyrkimys energiaomavaraisuuteen siivittää eri toimia.
Nämä tahtomukset eivät saata kestää loputtomiin. Rahoitus, sellun hinta, maailman tapahtumien äkilliset muutokset jne. voivat äkkiä muuttaa näkymiä. Suomen uusi hallitus voi painottaa alueellisesti muita asioita, koemme kun näemme riittävän kauas. Poliittinen tilaus voi hälvetä hetkessä.
Mitä voimme odottaa Koillismaalle? Koillis-Suomen alueella odotetaan Kemijärven biojalostamoa. Esitelty runsaan 900 milj. euron investointi heijastuisi laajalle alueelle ja monitahoisesti. Lopullista päätöstä on jo odoteltu tapahtuvaksi tammikuun 2018 lopulla.
Minun lailla monet kyselevät, mitenkä jakselee Kuusamon biojalostamohanke. Elokuussa 2015 tuotiin esille lennokkaita ja realistisen tuntuisia ajatuksia 200 milj. euron biojalostamosta ja 300 uudesta työpaikasta puunhankintaan, jalostamolle ja kuljetusalalle.
Ovatko neuvottelut yhä herkässä vaiheessa? Onko alalla toimivien yritysten ovella ollut sata muuta kuntaa? Onko hankkeella kannattavuuden ja raaka-aineen turvaavia edellytyksiä edellä kuvatussa kovassa kilpailutilanteessa? Vai ovatko Pohjois-Suomen metsien suojelutarpeet loputtomia? Siinä kysymyksiä selvitettäväksi.
Suomen metsät kasvavat nyt historiallisesti eniten. Se tulisi hyödyntää kauttaaltaan. Aika on otollinen Kuusamonkin biomassaa jalostavalle laitokselle. Näen järkeväksi useamman toimijan ketjun, joka valmistaisi erilaisia tuotteita jalostamossa.
Jos investointia ei tule, ei luoda myöskään työpaikkoja. Koillismaalle tarvitaan useampaa tukijalkaa elinkeinojen kehittämiseksi.
Koillissanomien 13.8.2015 pääkirjoituksessa lausuttiin selkeästi ”Biojalostamo nyt tai ei ehkä koskaan”. Samalla jatkettiin ”Kuusamon on tartuttava tilaisuuteen nyt, sillä voi olla, ettei se toistu”.
Vilpitön toive on, että hanke vihdoin toteutuisi. Tilaisuus on vielä, ja biojuna porhaltaa ja porskuttaa. Ellei se toteudu, kuka antaa seuraavan katteellisen lupauksen?