Vuonna 1989 maailmalta kotiutunut suurlähettiläs, Ulkoministeriön kehitysavun päällikkönäkin toiminut Pekka Malinen julkaisi testamenttinsa ”Kehitysapu täysremonttiin”. Malisen ohjeisti seuraajiaan, että kehitysavun tilkkutäkistä, kaikkien alojen kirjavasta hankekokoelmasta tulisi hankkiutua eroon.
Tilkkutäkin asemesta voimme keskittyä avunannossa siihen mitä maailma meiltä odottaa. Se odottaa metsäosaamisemme jakoa ja vientiä.
Ehdotusten kypsyttely vie aikansa, niin Malisen tapauksessakin. Lopulta 2115 aloittanut hallitus tarttui ehdotuksiin, mutta tarttui vain niiden alkupuoleen. Hallitus alkoi leikata kehitysavun rahoitusta rajusti. Avun tilkkutäkki kutistuu.
Tänään taloutemme kuitenkin nousee ja kansainvälinen paine kehitysavun jatkamiseen kasvaa. Malisen ehdotuksen jälkiosaa, metsäapua olisi nyt syytä harkita uudelleen.
2010-luvulla metsäapu on saanut uuden ulottuvuuden. Ymmärrämme metsien, ilmakehän hiilidioksidin ja ilmaston välisen yhteyden. Vastaiskuksi kasvihuoneilmiölle Malinen esitti kehitysapuna toteutettavaa metsitystä millä voisimme ”parantaa luonnon kykyä absorboida nykyistä enemmän hiilidioksidia”.
Massiivinen metsitys on ”suuri tehtäväalue, jolle on varattava kehitysapuvaroja”, totesi Malinen. Afrikan maiden kanssa toteutettava metsitys sopisi Suomen kansainväliseen kuvaan metsien tietomaana.
Esimerkiksi nousi Sahelin vyöhyke, Saharan etelälaitaa kulkeva kaistale missä metsänraja voi siirtyä kilometrikaupalla vuodessa. Metsänviljely metsänrajalla tiedetään tärkeäksi aavikoitumisen pysäyttäjäksi. Sahelin vyöllä metsityksen merkitys on paikallisille asukkaille tärkeä, koska metsänrajalle viljelty puusto ”lisää uusiutuvien energiavarojen määrää” ja ”vahvistaa maatalouden perustaa sitomalla kasvumaata”.
Operaatio metsänraja Saharan etelälaidalla oli Malisen aikoihin ehdolla Suomen kehitysavuksi. Se olisi ollut monen Sahelin maan yli ulottuva metsityshanke aavikoituvilla Afrikan alueilla. Metsänviljelykokemusta Suomesta löytyi. Kuivuusmetsänrajalla kokemusta oli saatu Sudanin metsityshankkeessa 10 vuoden ajalta, vuoristometsänrajalla Etiopian polttopuuhankkeessa 5 vuoden ajalta.
Virikkeensä Operaatio metsänraja sai professori Gustaf Sirenin samannimisestä hankkeesta Suomen Lapissa. Toimiessaan Metsäntutkimuslaitoksessa Pohjois-Suomen erikoistutkijana hän käynnisti 1960-luvun alussa metsityshankkeen Kaamasen yläpuolella Inarin ja Utsjoen välimaastossa. Yhteistyössä partiolaisten kanssa koealojen mäntyä istutettiin puurajan yläpuolelle useina kesinä.
Nyt mänty kasvaa Kaamasessa. Yli puolen vuosisadan kokemus kertoo, että Operaatio metsänraja oli eräs Sirenin menestyksekkäimpiä hankkeita.
Pekka Malisen testamentti saattoi osaltaan vaikuttaa siihen, että Sahelin maat käynnistivät vuonna 2007 omin toimin ”Afrikan Vihreä Muuri” - nimisen hankkeen. Puuta istutetaan 15 kilometriä leveälle ja 8000 kilometriä pitkälle vyöhykkeelle, yli koko mantereen.
Vaikka hanke on jo kestänyt kymmenen vuotta, se mataa rahoituksen vähyyden vuoksi vielä alkuvaiheessaan. Vaikka puita oli vuonna 2017 istutettu jo 11,4 miljoonaa kappaletta, se on vasta prosentin luokkaa koko valtavan Sahelin vyön tavoitteesta.
Joko Suomi olisi valmistus osallistumaan Operaatio metsänrajaan ja 2020-luvun ilmastokamppailuun suurlähettiläs Pekka Malisen varhaisten ehdotusten mukaisesti?