Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi pian 100 vuotta. Kaupungissamme ja valtakunnallisesti tämä näkyy monin tavoin. Vuoden aloitti kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen yhteistyöllä tehty juhlavuoden avaus liikuntahallin pihamaalla. Pitkin vuotta on luvassa erilaisia tapahtumia meille kaikille. Ensi vuonna puolestaan vietämme Kuusamon 150-vuotistaivalta. Yhteiskuntaamme Suomea, Koillismaata ja kotikuntaamme Kuusamoa ovat eri sukupolvet rakentaneet ja kehittäneet vuosikymmenten aikana erilaisissa taloudellisissa, hallinnollisissa sekä sosiaali- ja turvallisuuspoliittisissa tilanteissa aina maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta nykyiseen jälkiteollismoderniin yhteiskuntaan.
Visiointi siitä millaisessa kunnassa elämme 10 tai 50 vuoden kuluttua on mielenkiintoinen. Päätöksiä tulevaisuuden kunnasta, joista osan pitkäaikaisia vaikutuksia on vaikeampi arvioida, on tehty jo meitä aiemmin. Usein huomaa ajateltavan, että päätöksenteossa eletään kuin neljän vuoden sykleissä. Eduskunta ja kaupunginvaltuusto toimivat toki neljä vuotta kerrallaan, mutta uusilla vaaleilla valittu kokoonpano on osaltaan sidottu jo aiemmin tehtyihin päätöksiin. Esimerkiksi vaikkapa aikoinaan paljon keskustelua herättäneeseen markettien sijaintiin suhteessa keskusta-alueeseen ei voida enää vaikuttaa, joten nyt jo rakennetun kaupallisen osakeskuksen kanssa eletään rakentaen ja kehittäen keskusta-aluetta laajemmalla alueella kunnan elinvoimaisuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi.
Luottamushenkilöt yhdessä virkahenkilöstön kanssa linjaavat lyhyemmän aikajänteen kuin myös pidemmälle vaikuttavia päätöksiä. Asioiden taustoituksen, valmistelun ja päätöksenteon hetkillä tulee olla tiedossa eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaikkea ei ehdi ja voi eikä onneksi tarvitse tuoda valmiina luottamushenkilöille, sillä kaupunginvaltuutetuilla, lautakuntien sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen jäsenillä pitää olla kiinnostusta ja kyky hankkia itsekin tietoa eri lähteistä kuin myös kriittisen rakentavasti arvioida kyseistä tietoa. Eri ratkaisuvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia on hyvä miettiä välillä asiantuntijoidenkin kanssa ja hyödyntää tutkimusten antamaa tietoa.
Päätösten vaikutuksia meidän kuntalaisten arkeen nykyhetkessä (esim. asiakasmaksujen hintataso suhteessa maksukykyisiin) kuin myös tulevaisuudessa pitää pystyä arvioimaan mahdollisimman hyvin. Arviointeja tehdään, jotta arvioituihin vaikutuksiin voidaan varautua ja niitä voidaan lieventää negatiivisten vaikutusten kohdalla ja vahvistaa ja edesauttaa positiivisia päätöksiä. Erilaisia vaikutusten arviointimalleja on luotu kuntien sovellettaviksi ja käytettäviksi. Tutuimpia näistä lienee yritysvaikutusten arviointi, joka pitää meidänkin kunnassa saada laajemmin ja systemaattisemmin käyttöön yhdessä kaupungin, yrittäjäjärjestöjen ja Elinkeinoyhtiö Naturpoliksen kanssa.
Uudempi ja vähemmällä huomiolla on ollut lapsivaikutusten arviointi, jossa yhtenä tavoitteena on, että kunnat ja kunnissa toimivat yritykset tunnistaisivat oman työnsä vaikutukset lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin, ja sitä kautta välillisesti laajempiinkin väestöryhmiin. Se on työväline edellä mainittujen ryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset ja maakuntahallinnon muutokset konkretisoituvat tulevan neljän valtuustovuoden aikana. Nämä vuosikymmenien suurimmat muutokset kunta- ja maakuntatasolla, koko valtakunnan tasolla, muuttavat samalla kuntamme roolin pysyvästi toisenlaiseksi. Tulevalta valtuustolta tarvitaan entisestään muutosjohtamis- ja edunvalvontakykyä, tutkittua ja tilastollista tietoa päätösten tueksi, ja toiminnan ja päätösten arviointia miten kuntaamme viedään eteenpäin. Hyvinvoiva kunta kannattaa ja hyvinvointipolitiikka ei ole vain inhimillistä vaan myös taloudellisesti kestävää.