Nyt kun eri puolelle Suomea aina Koillismaata myöten nousee sarjoittain tuulivoimaloita, on hyvä tarkastella energiamme kokonaiskuvaa. Mistä perusvoimamme on entisaikaan tullut, mistä se nyt tulee, ja mistä se mahtaa jatkossa tulla?
Metsistä saimme eniten energiaa vuoteen 1964. Sitten tuontiöljy ohitti puun. Paaluvuonna saimme 39 prosenttia energiastamme sekä öljyvoimasta että puuvoimasta.
Öljy jatkoi nousuaan. Se pääsi 61 prosenttiin vuonna 1973. Puuvoima painui alimmillaan 15 prosenttiin, vuonna 1977.
Ulkomainen öljy heikensi energian huoltovarmuuttamme niin, että hallitus nimesi energiametsätoimikunnan. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen, kotimainen puuvoima.
Metsähaketta polttavat kaukolämmön ja sähkön yhteisvoimalat syntyivät. Sellutehtaat alkoivat kehittää puuenergian uutta teknologiaa. Puupelletille hankittiin lisenssi 1979.
Energiametsätoimikunnan suositukset 40 vuoden takaa käynnistivät suuren linjan muutoksen. Puuvoima lähti nousuun.
Merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu kiri tasoihin öljyn kanssa. Molemmista saatiin 24 prosenttia.
Sittemmin puu on vahvistanut etumatkansa. Tuoreimman, vuoden 2017 alkupuoliskon tilaston mukaan saimme puusta 27 ja öljystä 22 prosenttia. Ydinvoiman prosentti oli 17.
Kivihiili (9 prosenttia), maakaasu (6), turve (5), tuontisähkö (6) ja vesivoima (4) ovat keskisarjaa. Tuulivoima nousee suhteellisesti nopeimmin, mutta se on vielä kevytsarjaa. Saimme siitä yhden prosentin koko energiastamme. Aurinkosähkön osuus on vielä vähäinen; tilastokeskus ei sitä edes raportoi.
Tänään puuvoima on käsitteenä laaja. Tuttua klapia, haketta tai pellettiä on vain viidennes. Neljä viidennestä puuvoimasta jalostaa metsäteollisuus, yhtäältä sellun sivutuote ligniinistä, toisaalta kuoren, purun ja hukkapalojen jätteestä.
Puuvoima vahvistuu edelleen, kun sahateollisuus laajenee ja sellutehtaat käyvät täysillä. Varma metsien energian lisääjä on nouseva biotalous.
Edistyksellisin on Äänekosken biotuotetehdas. Sen puuvoima tarkoittaa biosähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Sähköä tehdas tuottaa 2,4 -kertaisesti omaan tarpeeseen verrattuna. Sähkön tehdas myy valtakunnan verkkoon. Sama puusähkön myyntikuvio tulee myös Kemijärven biotehtaalle.
Perusvoimaa ovat ne energian päälähteet, joista saamme yli 10 prosenttia kokonaistarpeestamme. Perusvoiman kolmikko 2020-luvulla ovat puuvoima, öljyvoima ja ydinvoima. Jos haluamme lähivuosina lisätä tai vähentää kolmikosta yhtä voimaa, se tapahtuu kahden muun kustannuksella.
Alle 10 prosentin voimat ovat kuin maustevoimaa. Mausteiden tavoin ne eivät ylläpidä jokapäiväistä elämäämme, mutta monipuolistavat sitä. Vaikka lisäisimme tuulivoimaa jatkossa nykyvauhdilla, emme juuri pysty vuosikausiin vähentämään perusvoiman nykykolmikon tarvetta.
Koko kansakunnan energiassa suuret muutokset tarvitsevat 30 vuoden siirtymän. Sen opettivat yhtäältä turpeen kausi (1975-2005) ja toisaalta puun nousu 1980-luvun alusta lähtien. Tämän mukaan tuulivoimasta tulee perusvoimaa joskus 2040-luvulla.
Tuuli kuuluu uusiutuvien voimien valikoimaamme. Sitä kuuluu kehittää. Onneksi nykyvoimalat on kehitetty jo niin korkealle, että ne eivät juuri haittaa metsätaloutta. Uusimpien tuulimyllyjen lavat pyörivät metsän yläpuolella.
Kokonaiskuva pysyy selvänä. Pääosa energiaamme voi tulla edelleen lapojen alta, kasvuisista metsistämme.