Kolumni

Ko­lum­ni: Rahasta

Siitä Lionel Messistä (kuulemma maailman paras jalkapalloilija) on vuotanut julkisuuteen tietoja. Hänen palkkansa on päässyt median tietoon. Sitä otsikoitiin kertomalla hänen tienaavan reilut kolme euroa joka sekunti. Kyllä, joka sekunti. Totta kai mekin vauhkoonnuttiin pojan kanssa ja alettiin vihreällä värikynällä paperille kertolaskulla kokeilla, että osataanko edes laskea näin isoja rahoja. Jos sekunti on 3,3 euroa, on 10 sekuntia 33… Silmät pyöreinä äimisteltiin, että voiko tämä nyt olla totta, kyllä kai meille tähän joku pilkkuvirhe sattui. Mutta nettiartikkelista tarkistettuamme huomattiin, että osattiin me summa laskea, sama lopputulema se oli sielläkin.

Raha ei ole tärkeää, sanoo joku. Raha on tärkeää, tulee ja huudahtaa Anna Perho nyt ainakin. Oikeasti raha on vaihdon väline. Sillä ostetaan tuotteita ja palveluita ja sen avulla määritetään niiden arvo. Käytännössä rahalla ei ole minkäänlaista itseisarvoa: jos sillä ei voisi ostaa mitään hyödykkeitä, olisi se täysin turhanpäiväistä.

 

Nykyinen rahajärjestelmämme hyväksyy maksuvälineinä valtioiden viralliset maksuvälineet, setelit tai pankkikortit, jotka ”sisältävät” tietyn määrän rahaa. Se taas on se määrä, joka sinulla on talletettuna pankkitilillesi. Tämän vuoksi nykyisessä rahajärjestelmässämme pankit ovat keskeisessä asemassa. Ne vastaanottavat talletuksia, joista maksavat tallettajille pientä korkoa. Talletuksilla ne taas antavat lainoja, joista tulee maksaa korkeampia korkoja. Näin pankit ”tekevät” rahaa. Kyseinen järjestelmä on kuitenkin epävakaa ja altis inflaatiolle. Esimerkiksi nykyisellä nollan korkotasolla rahan teko on käytännössä mahdotonta. Tämän vuoksi paperirahan arvo voi romahtaa hetkenä minä hyvänsä. Maitopurkin hinta voikin olla 60 sentin sijaan 60 euroa. Katsotaankin, että nykyinen järjestelmä on tulossa tiensä päähän, kun ihmisen usko ja luottamus paperirahaan häviää.

Niinpä järjestelmän rinnalle on tulossa - tai oikeastaan jo tullut - toisenlainen järjestelmä, joka ei ole pankkien tai valtioiden hallinnassa. Siinä ns. kovaa rahaa on olemassa tietty määrä, eikä sitä voi luoda lisää. Jo käytössä oleva bitcoin edustaa tätä järjestelmää. Bitcoin on virtuaalinen internet-raha, joka liikkuu ainoastaan myyjän ja ostajan välillä internetin välityksellä. Niinpä pankista tuleekin täysin hyödytön välikäsi. Tosin aika lähellä tuota pistettä ollaan jo nyt, kun hoidamme itse omat pankki- (vai pitäisikö sanoa raha-) asiamme samalla tavalla nettipankkien kautta. Jotta järjestelmä ei tuntuisi niin utopistiselta, kerrottakoon että Kuusamossakin on ainakin yksi liike, joka hyväksyy bitcoinin maksuvaluuttana. Tämä tosin on vain yksi mahdollisista tulevaisuuden uusista rahajärjestelmistä. Kuka tietää, mitä ihminen keksii.

 

Rahalle asettamaamme peruskysymystä meidän tulisi kuitenkin miettiä. Sen sijaan että aina kysymme, kuinka paljon on tarpeeksi, tulisi meidän kysyä kuinka vähän on riittävästi. En minä ainakaan älyä, mihin kaikki ne Messin rahat laittaisin. Kuusamossakin kun jo valmiiksi asun, ettei tarvitse tännekään matkustaa.