Sain taannoin töissä huonoa palautetta, mikä on minulle uutta. Toki saan kehitysehdotuksia tuon tuosta, mutta suoraa negatiivista palautetta en ole aiemmin saanut, enkä mielestäni myöskään ansainnut. Hauskan tilanteesta tekee se, että kerrankin luulin onnistuneeni loistavasti. Sain kuitenkin ainoastaan negatiivista palautetta. Sen harvan kerran, kun en vähättele itseäni, joku muu tekee sen puolestani. Palaute ei varmasti ollut tarkoitettu lannistavaksi, mutta sitä se kyllä oli.
Palautteen antaminen on taito, jota ei arjessa huomioida tarpeeksi. Jo lapsesta asti meiltä vaaditaan hienoja suorituksia koulussa ja harrastuksissa, myöhemmin työelämässä. Arkemme on jatkuvaa suoritusten arviointia ja palautteenantoa. Jos lapsi käyttäytyy sopimattomasti koulussa, täytyy se tehdä selväksi. Jos esimies ei ole tyytyväinen alaisensa toimintaan, on hänen velvollisuutensa kertoa tästä. Toimivan parisuhteen kannalta on myös tärkeää osata kertoa puolisolle, mistä kiikastaa.
Palautetta annettaessa on kuitenkin muistettava, että jokainen toimii omien tietojensa ja tunteidensa pohjalta, eikä voi täysin tietää, mitä muut odottavat. Kun odotukset eivät täyty, on pettymyksen tunne niin vahva, että sanoina ulos ryöpsähtävä ajatusten murto-osa kuulostaa tahattoman tylyltä. Parhaansa tehnyt palautteen saaja on hämillään, koska ei ole ymmärtänyt odotuksia vaan on tehnyt parhaansa, omasta näkökulmastaan katsottuna.
Rakentavan palautteen antaminen on teoriassa helppoa: kerrotaan, missä on onnistuttu ja ystävällisesti todetaan, missä on parannettavaa. Loppuun vielä jotain positiivista ja tilanne päättyy kaikkien kannalta onnellisesti. Joskus palautteenanto jää vajaaksi, syystä tai toisesta. Kehuminen voi tuntua vaikealta esimerkiksi kateuden tai väsymyksen vallassa. Joillain taas on vain tapana sanoa asiat suoraan, kaunistelematta. Oppiakseen rakentavan palautteen antamisen taidon täytyy ymmärtää, miksi myönteistäkin palautetta on syytä antaa.
Pelkkä kriittinen palaute aiheuttaa saajalleen vastareaktion ja puolustelun halun, jolloin palautetta ei oteta vastaan vaan torjutaan tai heijastetaan antajaan: ’’Tee itse paremmin.’’ Itsetunto-ongelmien kanssa kamppaileva taas ottaa palautteen vastaan, mutta lannistuu ja lakkaa yrittämästä. Rakentava palaute mahdollistaa kehitysehdotuksien antamisen niin, että vastaanottaja kokee onnistuneensa tehtävässä, mutta haluaa silti kehittyä.
Muista, että jos pystyt kehumaan toista taitavaksi tai vaikka kauniiksi, olet itse molempia. Kun haluat nostaa toisten onnistumisia ja positiivisia piirteitä esille, osaat mitä luultavimmin arvostaa myös itseäsi ja omaa osaamistasi, etkä koe muita uhkana. Ihailu ja kateus ovat pelottavan lähellä toisiaan. Ero on siinä, että ihailun kohde inspiroi kehittymään, kun taas kateus ajaa tekemään typeriä valintoja pyrkien alentamaan toista.
Kukaan ei ole koskaan täysin epäonnistunut. Kun suhtaudumme toisiin positiivisesti ja ymmärtäen, yhteistoiminta alkaa tuntua keveämmältä. Jos tavaksi on vuosien saatossa tullut negatiivisten asioiden korostaminen, kannattaa kokeilla toisenlaista lähestymistapaa ja seurata sen vaikutusta omaan arkeen.
Oletko kuullut palautteenantomallista, jonka mukaan yhtä kehittämisehdotusta kohti annetaan viisi kehua? Kuulostaa haastavalta, mutta on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen!