Täältä Raakun kylästä alkaa Lappi, tuumaili Perämetsien mies matkallaan Kuusamosta viitostietä kohti Kemijärveä.
Lännessä kohoavan Suommutunturin havaitessaan hän muisti täällä muinoin asuneen Lapin sankarin Laurukaisen, jolla oli tapana johdattaa Lappiin pahoin aikein saapuvat vihovenäläiset surman suuhun, ohjata heidät veneineen kosken kuohuihin, jättää puuttomille saarille nälkään nääntymään, tai keksiä muita ikäviä temppuja heidän päänmenokseen.
Väkeä Lapissa oli näinä aikoina vähän, mietti Perämetsien mies oveluuden arvostamiseen perustuvan sankarimyytin syntyä. - Kun väkeä ja voimaa puuttuu, pitää heikon jaon saaneen yksinäisen pelurin luoda sankaruutensa piilottamalla korttinsa
Toisenlaista sankaruutta Perämesien mies kohtasi Joutsijärvellä, mistä Sallan kautta johtaa päätie. Muurmannille. Sieltä vyöryi joulun alla 1939 neuvostoarmeija kohti länttä. Jääkärimajuri Vilho ”Pimiä-Ville” Roinisen johtama Lapin asemiesten joukko kuitenkin pysäytti sen Joutsijärveltä pohjoiseen sijaitsevalla Mäntyvaaralla. Tulipalopakkasessa nämä sankarit tuhosivat suomalaisten puolustajien päälinjan taakse koukanneen vahvan vihollisosaston öisessä taistelussa ja osoittivat suunnan itsenäiseen tulevaisuuteen koko maalle.
”Pimiä-Villen” miesten sankaruus oli laadultaan selvästi sotaisempaa ja järjestäytyneempää kuin muutamaa vähäväkistä lapinkylää edustaneen Laurukaisen, pohdiskeli Perämetsien mies. Mutta heillä olikin takanaan vasta valtiollisen itsenäisyytensä saavuttanut, asevoimiaan arvossa pitävä suomalainen kansakunta kokonaisuudessaan.
Sotamietteissään Perämetsien mies pysähtyi munkkikahville Joutsijärven K-kauppaan. Liikkeen tavaravalikoima reikäleivästä raappahousuihin kertoi hänelle heti, että täältä saa jokainen todellisissa tarpeissaan pitäytyvä valistunut asiakas kaiken tarvitsemansa.
Siirtyessään kuppilan pöydän ääreen juomaan kahviaan hän kysyi kassarouvalta pakastimessa havaitsemansa lampaanlihan alkuperää. - Oman tilan tuotteita, tämä kertoi arvellen lihojen tulevan loppuun myydyiksi pääsiäissesongin aikana.
Samalla hän ryhtyi esittelemään hyllyssä olevia villalankoja, nekin omista lampaista peräisin. Langassa on hoitavaa rasvaa, hän valisti, se notkistaa jalkojen kuivuneen ihon.
Ruoka-, terveys- ja apteekkipalvelut saman katon alla, mietti Perämetsien mies hiljaa mielessään sankarillisten pienyrittäjien luovia ratkaisuja.
Keittiöstä ilmestyi saman pöydän ääreen kaurapuuroa syömään henkilökuntaan kuuluva toinen rouva. Hän kertoi liikkeen venäläisasiakkaista. - Muutama vuosi sitten kymmenen viidestätoista Sallan suunnalta tulijoista oli venäläisiä. Siitä ovat paljon vähentyneet, mutta nyt näyttää onneksi vähän vilkastuvan.
Utelin vielä edellisellä reissulla myyjänä täällä tavanneeni, kymmenisen vuotta sitten Joutsijärvelle Venäjältä naidun Tanjan vaiheista. Hän kuului olevan edelleen palkkalistoilla ja tulevan puolelta päivin iltavuoroon.
Rajat ylittävä rakkaus lienee naapuriystävyyttä vahvistava tekijä. Kenties se aikanaan - kehittyessään yleiseksi käytännöksi - lopullisesti pehmentää vihovenäläisen ja tekee sotaisen sankaruuden kokonaan tarpeettomaksi. Perämetsien mies puntaroi hetken mielessään tulevaisuuden visioita Lapin kairoilla ja lähti jatkamaan matkaansa sankarillisesta sekatavarakaupasta kohti pohjoista.
.