Kolumni

Ko­lum­ni: Sa­ta­tu­hat­ta lasta elää köy­hyy­des­sä – silti Sipilän hal­li­tus on pitänyt mie­len­ter­vey­sak­tii­vit toi­me­liai­na

-
Kuva: Tarmo Raatikainen

Mielenterveyden keskusliitto ry on mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö, johon kuuluu 160 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistysten kautta liitolla on yli 17 000 henkilöjäsentä. Liitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö. MTKL on ensisijaisesti edunvalvontajärjestö. Sen strategian päämääränä on osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun niin, että mielen hyvinvointi toteutuu jokaisen ihmisen perusoikeutena. MTKL toimii merkittävänä vaikuttajana ja asiantuntijana mielenterveyslainsäädännön ja julkisten palveluiden sekä viranomaistoiminnan kehittämiseksi.

Mielenterveysongelmat ovat lähellä meitä jokaista. Suomessa ja muissa länsimaissa mielenterveyshäiriöiden merkitys kansanterveysongelmina korostuu, koska niihin sairastutaan nuorina. Osalla ne kroonistuvat ja johtavat työkyvyttömyyteen. Mielenterveysongelmista kärsii joka viides aikuinen ja jossakin vaiheessa elämässään niitä esiintyy lähes 50 %:lla väestöstä. Nuorten tilanne on erityisen huolestuttava. Eri tutkimusten mukaan n. 20 – 25 % nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja puolella heistä se uusii. Vuonna 2016 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä sai 152 900 henkilöä. 42%:lla heistä työkyvyttömyyden aiheuttajana olivat mielenterveyden häiriöt. Masennus on suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu on suurinta erityisesti nuorten osalta, keskimäärin viisi alle 30-vuotiasta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle joka arkipäivä.

Suomessa kytevä köyhyys on otollinen kasvupohja syrjäytymiselle ja sitä kautta mielenterveysongelmien lisääntymiselle. Nuorten ongelmien taustalta löytyy usein perheen taloudellisia ongelmia ja usein nämä perheet ovat jääneet vaille kokonaisvaltaista tukea. Huono-osaisuus esiintyy myös alueellisesti ja sitä syventää käynnissä oleva muuttoliike kasvukeskuksiin. Tilanne on huolestuttavin Pohjois- ja Itä-Suomessa. On myös selvästi havaittavissa, että päihde- ja mielenterveysongelmat kasautuvat ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää yhteensä noin 900 000 henkilöä, toimeentulontuen varassa noin 400 000 ja työttömänä 350 000. Köyhyydessä eläviä lapsia on vähintään 100 000.

Sipilän hallitusohjelmaan ja lainsäädäntöön vaikuttaminen on pitänyt mielenterveysaktiivit toimeliaina. Valitettavasti kestävyysvajetta korjaavat säästötoimenpiteet ovat olleen useimmin juuri sellaisia, jotka ovat kohdistuneet mielenterveyskuntoutujiin. Myös käynnissä olevat sote- ja alueuudistukset ovat herättäneet MTKL:ssa suurta huolta. Kuinka mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytykset turvattaan sote-uudistuksessa ja maakuntahallinnossa? Millaisen uhkan valinnanvapaus tuo mielenterveyskuntoutujien yhdenvertaisuudelle?