Yksi asia minulla on painanut mieltä jo pitemmän aikaa. Sitä kun puhutaan, että nykynuoriso ei enää juo. Liekö nuo osaavat enää edes noitua - vai pitääkö sanoa kiroilla, että ihan kaikki ymmärtävät.
Serkkupoikaa näin pitkästä aikaa ja hän kertoi, että ainakin omalla työpaikallaan kielenkäyttö on ihan mahdotonta. Hän tosin työskentelee päiväkodilla, eli se otanta on liian nuorta. Tietysti sitähän kyllä siitäkin puhutaan, että ihminen aina vain kehittyy entistä nuorempana. Onko se sitten kiroilukin siirtynyt jo sinne ennen kouluikää.
Pikkuisen tuntuu kyllä erikoiselta, että päiväkoti- tai esikouluikäinen jo v-sanaa käyttää. Tokko tuo edes vielä tietää, mitä se tarkoittaa. Minähän se silloin pienenä äidiltä ihan jouduin kysymään, että mikä se on tuo mitä kaikki hokevat. Että mitä se oikein tarkoittaa. Äiti siihen sanoi, että se on naisen se. Minä tietysti viisastelin, että ei kait se nyt miehenkään se sitten voi olla. Mutta miten se on nykyään ihan oikean nuorison laita? Ovatko he aivan yksinkertaisesti liian kilttejä?
Tämä sama asia tuli äskettäin esille siinä Pitääkö olla huolissaan - ohjelmassa. Tuomas Kyrö siellä ulkomuistista luetteli kaikki oman nuoruutensa juomat, Helmeilevät omenaviinit ja Minttusuklaat. Samat juomat ne ovat tietysti olleet minunkin nuoruudessa, kutakuinkin saman ikäisiä kun ollaan. Kyllä minäkin nuo muistan. Hämärästi tosin.
Menin tässä Kajaaniin viikonlopuksi uutta oppimaan julkisella kulkuvälineellä. Menomatkalla pikkuisen kivi vierähti sydämeltä, kun kuulin tätä nykynuorison puhetta, sillä samalla julkisella kun koululaisetkin kuljetetaan. Kyllä siellä se v-sana vilahteli joka välissä ja toisia haukuttiin että -tanan läski. Osattiin myös -kele ja kaikki nämä, no tiedättehän te aikuiset ihmiset.
En nyt viitsi mainita paikkakunnan nimeä, ettei kukaan pääse pahoittamaan mieltään, mutta jokainenhan voi omassa mielessään laskeskella missä sitä ennen koulun alkua ollaan, kun Kuusamosta aamuvarhaisella lähdetään ja Kajaaniin päin mennään. Katsoo kartasta, jos ei tunne lähitienoota. Ja tietää tietysti, jos on joskus itse sillä samalla autolla kulkenut. Se kun ei mene kuin kerran päivässä, kai sinne on niin vähän kulkijoita. Eikä muuten mene kuin arkipäivisin, ei sieltä sunnuntaina pääse takaisin kun autot ei kulje, vaikka se minun kurssi kyllä jo silloin loppuikin.
Mutta loppupelistä sehän koitui minun onneksi. Lopullisen rauhan sain, kun paluumatkalla kuuntelin nuorison isoäänistä kertomaa siitä, miten oli viikonloppu sujunut. Jossain päinhän sitä oli juopoteltu. Puheista ymmärsin, että myös virkavalta oli pitänyt tilata paikalle, ambulanssista joku oli päissään takaovesta pyörinyt ja joku toinen kertoi puhaltaneensa kakspistenollaa, vaikka oli jo laskussa. Eli nousu- ja laskuhumalankin osaavat jo erottaa! ”Jätä jämät!” vielä huutelivat autosta poistuessaan. Tupakkiakin siis vielä ihan kiitettävästi polttavat.
Olisihan se nyt aivan järkyttävä paikka, jos Suomen maahan kasvaisi ikäluokka, joka olisi aivan täysin raitis. Mieti nyt itsekin mitä se tekisi kansalliselle identiteetillemme, suomalaisuudelle. Ja näin juhlavuonna vielä.