Aivan äskettäin erään nimeltä mainitsemattoman liikkeen pihan läpi kulki henkilö, joka toisteli kävellessään ääneen ”etsin itseäni, etsin itseäni...” Hetken mietin mitä kummaa tässä nyt mahtaa olla tapahtumassa. Näin huolimatta siitä että olin juuri viikonloppuna käynyt tapahtumassa, jonka tarkoituksena oli paitsi lisätä sekä fyysistä että psykologista hyvinvointia, myös tulla sinuksi itsensä kanssa - etsiä ja löytää oma itsensä kullekin sopivalla monista tarjolla olleista keinoista.
Jo pitkän ajan ihminen on miettinyt elämän tarkoitusta ja tehtäväänsä täällä maapallolla. Jos ei ihan jokaiselle ihmiskunnasta, niin ainakin osalle meistä tämä on tuottanut suunnatonta päänvaivaa. Loppujen lopuksi ei kuitenkaan taida olla kyse sen pienemmästä tai suuremmasta asiasta, kuin tulla omaksi itsekseen ja löytää sitä kautta tieto omasta tehtävästään.
Oman tehtävän tekemiselle on kuitenkin muutamia edellytyksiä. Paitsi että tunnet oman itsesi, tulee sinun olla sinut omakuvasi kanssa; hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Tämä antaa sinulle mahdollisuuden rakastaa itseäsi, minkä kautta voit suorittaa tuon sinulle annetun tehtävän, oli se sitten mitä tahansa.
Harmillisen usein työ ja tehtävä eivät kohtaa millään tasolla. Liian moni meistä elää suorittamisen kautta, elämällä ainoastaan vapaa-ajan alkamista odottaen. Hetkeä, jolloin saa olla oma jo löytynyt itsensä, ja tehdä asioita joista todella pitää. Tällöin työ jota tekee ei ole itselle annettu oma tehtävä. Työtä tehdään vain toimeentulon saamiseksi, eikä sillä ole mitään tekemistä hyvänolon kanssa jonka saa oman tehtävän kautta.
Ajattelija Jeesus (mielletään hänet tässä vain filosofisena henkilönä) on antanut ajatuksen ”kaikki mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se samoin myös heille”. Tilannetta hyvin kuvaava, vaikkakin varsin kulunut esimerkki on se, kuinka lentokoneen tapaturmassa laitat happinaamarin ensin itsellesi että voit tehdä sen tämän jälkeen myös lapsellesi. Aivan yhtä hyvin voimme miettiä, voimmeko taluttaa ystäväämme, jos omat jalkamme ovat poikki. Voimmeko lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, jos oman tilimme saldo on pyöreä nolla, vaikka niin haluaisimme. Voimmeko auttaa alkoholisoitunutta, jos olemme itse samassa liemessä. Jokaisella on varmasti omassa elämässään konkreettisia tilanteita kyseiseen asiaan. Kuinka autat ketään, jos omat asiasi eivät ole kunnossa?
Niinpä vien filosofisen ajatuksen perille mutkan kautta. Kaikki mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tee se ensin itsellesi. Jos tarkoituksenamme on rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme, meidän tulee tehdä se ensin itsellemme. Ellei näin ole, myös rakkaus lähimmäistä kohtaan jää vaillinnaiseksi. Näin myös meidän kykymme tehdä omaa tehtäväämme maailmassa ei tule koskaan täydelliseksi.
Kaikki mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tee se ensin itsellesi. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Ilman minkäänlaisia ehtoja. Täydellisesti hyväksyen. Se on tie jonka kautta pääset perille, omaan tehtävääsi tässä elämässä.
Auli Räisänen
Kirjoittaja on edelleen hippi.