Suuret muutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat alkaneet: perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelalle. Kelan ruuhkat ovat puhuttaneet julkisuudessa, vaikka Kelassa työskentelee toimeentulotuen parissa nyt toista tuhatta ihmistä.
Kaikkein suurin ongelma oli joulu-tammikuussa Kelan mukaan siinä, kun kunnat eivät voineet siirtää perustoimeentulotukiasiakkaidensa perustietoja Kelalle. Kelalla jouduttiin jokainen asiakas käsittelemään uutena asiakkaana, ja hakemuksiin tarvitaan henkilötietojen lisäksi aika runsaasti muutakin tietoa mm. tuloista, menoista, perhetilanteesta.
Tammikuussa Kela teki päätöksen perustoimeentulotuesta 87500 hakijalle ja rahaa meni runsas 37 miljoonaa euroa. Suhteessa eniten toimeentulotukea saavat pääkaupunkiseudun ihmiset, joiden kaikki hakemukset eivät vielä ole edes tulleet – Helsinki kun helpotti Kelan ruuhkia viime vuoden puolella tekemälle pitempiaikaisia päätöksiä.
Kuusamossa Kela maksoi tammikuussa toimeentulotukea 57000, Posiolla 14000, Taivalkoskella 14000 ja Pudasjärvellä 41000 euroa. Yhteensä näissä kunnissa perustoimeentuloa saaneita oli tammikuussa noin 350 henkilöä.
Seuraava suuri muutos tapahtuu heinäkuussa, jos eduskunta saa keväällä isot lakiesitykset käsitellyksi. Heinäkuussa nimittäin aloittaa väliaikainen, lähinnä virkamiehistä koostuva maakuntahallinto. Sen tehtävänä on käynnistää maakunta- ja sote-uudistuksen valmistavat toimet ja järjestää maakuntavaalit ensi tammikuussa.
Toki näitä valmistavia toimia on ollut jo runsaasti menossa. PoPSTer-hankkeessa pyörii toistakymmentä työryhmää, muussa maakuntauudistuksessa toinen mokoma ja työryhmissä on lähemmäs 400 eri henkilöä miettimässä, miten hommat jatkossa hoituu. Täytyy toivoa, että uudistus menee nyt sitten maaliin, eivätkä työt mene ihan hukkaan kuten parin edellisen hallituksen aikana. Työryhmien loppuraportteja odotellaan kesän korvalla.
Kuntavaalit ovat huhtikuussa. Moni kysyy, jotta mitä päätettävää valtuustolle jää kun suuri muutos vie sote-palvelut maakuntiin. Kunnille tämä on rahallisesti iso muutos, mutta jokainen valtuustossa ollut tietää, että sosiaali- ja terveyspuolen asioita valtuusto on käsitellyt pääasiassa vain talousarvion ja toimintakertomuksen yhteydessä. Tietenkin puhetta on riittänyt muulloinkin, nuo sote-asiat kun ovat sellaisia, että jokainen valtuutettu on niissä asiantuntija.
Mitä jää? Koulutus, kulttuuri, vapaa-aika, kaavoitus, elinkeinopolitiikka nyt ainakin. Väitän, että kun soten jatkuvat rahanriittämishuolet poistuvat listoilta, tuleva kunnanvaltuutettu vapautuu keskittymään hyvinvoinnin ja terveyden, viihtymisen ja vetovoiman kehittämiseen. Valtuutettu pystyy ihan varmasti vaikuttamaan nykyistä enemmän niihin oikeisiin kuntalaisen elinympäristö- ja elinvoima-asioihin, joista kuntalaisen viihtyminen ja hyvinvointi syntyy. Väitän myös, että uudet valtuutetut saavat nykyistä paremmin hyviä ideoita läpi kotikunnissaan, toteutumaan ja näkymään.
Ehdokasasettelu päättyy helmikuun viimeisenä päivänä, siis huomenna. Nyt aktiiviset kuntalaiset: kysykääpä eri puolueiden nokkamiehiltä, vieläkö pääsee mukaan vaikuttamaan. Joillakin listoilla varmaan on vielä tilaa. Ja kun kuntalaiset ovat ”yhtä suurta perhettä”, niin siitä vaan! Yleensä asiat hoidetaan kunnallispolitiikassa yhdessä, hyvässä yhteisymmärryksessä.
Poikkeuksia ei tässä viitsi mainita.